Keskusrikospoliisi

Nykymaailmassa Keskusrikospoliisi on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka on kiinnittänyt laajan yleisön huomion. Keskusrikospoliisi:stä on tullut keskeinen näkökohta nykyisessä panoraamassa joko yhteiskuntavaikutuksensa, ammattimaisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Keskusrikospoliisi:n puolia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Tarjolla on kattava näkökulma, jonka avulla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja laajuuden eri yhteyksissä.

Keskusrikospoliisin Jokiniemen toimitalo Vantaalla vuonna 2015.
Keskusrikospoliisin Jokiniemen toimitalo Vantaalla rakenteilla vuonna 1993.

Keskusrikospoliisi (lyhenne KRP[1]; ruots. Centralkriminalpolisen, CKP, kansainvälisissä yhteyksissä National Bureau of Investigation, NBI[2]) on Suomen poliisin valtakunnallinen yksikkö, jonka tehtävänä on torjua kansainvälistä, järjestäytynyttä, ammattimaista, taloudellista ja muuta vakavaa rikollisuutta, suorittaa tutkintaa sekä kehittää rikosten torjuntaa ja rikostutkintamenetelmiä.[3]

KRP on perustettu vuonna 1955.[4] Ensimmäinen päällikkö oli Kosti Vasa. Sen henkilöstömäärä on noin 780, joista 60 %:lla on poliisikoulutus. Vaativan rikostutkinnan suorittamiseksi KRP:ssä työskentelee suuri määrä eri alojen asiantuntijoita, esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon kemian alalta suorittaneita henkilöitä rikoskemisteinä rikosteknisessä laboratoriossa.

Keskusrikospoliisin edeltäjä oli sisäasiainministeriön alainen rikostutkimuskeskus, joka perustettiin vuonna 1926. Se oli virasto, joka yhdisti sormenjälkiosaston, kriminaalilaboratorion ja pienen rikostutkimusvälinevaraston toiminnot. Vuodesta 1938 alkaen rikospoliisikeskuksia perustettiin lääneihin suurten poliisipiirien yhteyteen. Rikostutkimuskeskus muutettiin Keskusrikospoliisiksi vuonna 1954.[5]

Tehtävät

Keskusrikospoliisi tuottaa rikostorjunnan asiantuntijapalveluita poliisin eri yksiköille ja useille muille viranomaisille, esimerkiksi Tullille.

Asiantuntijapalveluista tärkeimpiä ovat:[6]

  • rikosteknisen laboratorion suorittamat tutkimukset
  • rahanpesun selvittelykeskuksen toiminnot
  • kansainvälisten oikeusapupyyntöjen ja virka-apupyyntöjen välittäminen
  • rikostiedustelun ja rikosanalyysin palvelut
  • teknisen tiedustelun ja tarkkailun palvelut
  • elektronisen todistusaineiston käsittelyyn liittyvät palvelut
  • rikostorjuntaan liittyvät kielipalvelut
  • KRP:n tehtäviin liittyvä koulutus.

KRP kirjasi vuonna 2005 tutkittavakseen 929 rikoslakirikosta. Tutkittavien rikosten määrän vuosittaiset vaihtelut ovat olleet 2000-luvulla suhteellisen pieniä.[6]

Hallinto

Keskusrikospoliisin esikunta (päämaja) sijaitsee Jokiniemessä Vantaalla. Toimitilat valmistuivat vuonna 1994. KRP:n paikallisyksiköitä toimii 5:llä paikkakunnalla: Joensuussa, Oulussa, Rovaniemellä, Tampereella ja Turussa[7]. Aiemmin paikallisyksiköitä toimi 13:lla paikkakunnalla.

Keskusrikospoliisissa on 9 eri yksikköä:

  • Pääosasto
  • Länsi-Suomen yksikkö (Ahvenanmaa, Jyväskylä, Vaasa)
  • Itä-Suomen yksikkö (Hamina ja Mikkeli)
  • Pohjois-Suomen yksikkö (Oulu ja Rovaniemi)
  • Rikostekninen laboratorio
  • Rahanpesun selvittelykeskus
  • Rikostietopalvelu
  • Tekninen asiantuntijapalvelu ja
  • Hallintoyksikkö.

Päälliköt

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Lyhenneluettelo: K Kielitoimiston ohjepankki. Viitattu 16.4.2021.
  2. ↑ National Bureau of Investigation Police of Finland. Viitattu 16.4.2021. (englanniksi)
  3. ↑ 679/2002 : Laki poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta Finlex – Oikeusministeriö. 9.8.2002. Viitattu 16.4.2021.
  4. ↑ Hietaniemi, Tuija: Poliisitoiminnan historia, liike ja rajattomuus. Haaste-lehti, 11.12.2015, nro 4. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2021. Arkistoitu 19.11.2018.
  5. ↑ Oikeustiede:Keskusrikospoliisi Tieteen termipankki. Viitattu 15.10.2018.
  6. ↑ a b KRP vuosikertomus 2005. Keskusrikospoliisi, 2006. Arkistoitu 2.12.2012 Viitattu 16.4.2021.
  7. ↑ Mitä Keskusrikospoliisi tekee? Poliisi. Viitattu 16.4.2021.
  8. ↑ Tapiola, Paula: KRP:n Robin Lardot: Verkkorikollisuus suurin haaste Yle Uutiset. 8.10.2013. Viitattu 13.11.2013.

Aiheesta muualla