Nykyään Keskustan armeijaryhmä:stä on tullut erittäin ajankohtainen aihe nyky-yhteiskunnassa. Asiaan on kiinnitetty huomiota sen vaikutuksen vuoksi eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Koska Keskustan armeijaryhmä on edelleen keskustelun ja keskustelun aiheena, on ratkaisevan tärkeää analysoida yksityiskohtaisesti sen vaikutukset ja vaikutukset jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Keskustan armeijaryhmä:n monia puolia, tarkastelemme sen vaikutusta eri alueilla ja sen kehitystä ajan myötä. Samoin käsittelemme asiantuntijoiden ja mielipidejohtajien erilaisia lähestymistapoja ja näkemyksiä tässä asiassa tarjotaksemme kattavan ja objektiivisen näkemyksen.
![]() | |
Itärintama
| |
Pohjoinen armeijaryhmä | |
Keskustan armeijaryhmä | |
Etelän armeijaryhmä | |
Armeijaryhmä A | |
Armeijaryhmä B | |
Armeijaryhmä Don | |
Armeijaryhmä Etelä-Ukraina | |
Armeijaryhmä Pohjois-Ukraina | |
Armeijaryhmä Kuurinmaa | |
Armeijaryhmä Veiksel | |
Länsirintama
| |
Armeijaryhmä A | |
Armeijaryhmä B 1940 | |
Armeijaryhmä B 1943–1945 | |
Armeijaryhmä C | |
Armeijaryhmä D | |
Armeijaryhmä G | |
Armeijaryhmä H | |
Balkan
| |
Armeijaryhmä E | |
Armeijaryhmä F | |
Pohjois-Afrikka
| |
Armeijaryhmä Afrikka | |
Armeijaryhmä Tunisia2
| |
|
Keskustan armeijaryhmä (saks. Heeresgruppe Mitte) oli toisessa maailmansodassa Saksan maavoimien yhtymä, joka oli yksi kolmesta operaatio Barbarossassa Neuvostoliittoon hyökänneestä saksalaisesta armeijaryhmästä. Alkuperäinen Keskustan armeijaryhmä lyötiin operaatio Bagrationissa kesällä ja syksyllä 1944. Keskustan armeijaryhmä nimettiin 15. tammikuuta 1945 uudelleen Pohjoisen armeijaryhmäksi ja armeijaryhmä A uudelleennimettiin Keskustan armeijaryhmäksi. Alkuperäinen Keskustan armeijaryhmä motitettiin Königsbergiin ja tuhottiin 6.–9. huhtikuuta 1945 Königsbergin taistelussa.
Armeijaryhmä perustettiin 22. kesäkuuta 1941 nimeämällä uudelleen armeijaryhmä B komentajanaan Fedor von Bock.
Saksa ja sen liittolaiset ylittivät 22. kesäkuuta Neuvostoliiton rajan operaatio Barbarossan alkaessa. Keskustan ryhmän tavoitteena oli puna-armeijan Valko-Venäjän alueen joukkojen lyöminen ja Smolenskin valtaaminen. Tavoitteensa saavuttaakseen ryhmä teki nopean saarrostavan iskun kahdella panssariryhmällä ja tavoitteen tuli olla saavutettuna marraskuun puoleen väliin mennessä. Lisäksi ryhmän tuli tukea pohjoista ja etelän armeijaryhmää.
Marsalkka Fedor von Bockin johtamaan armeijaryhmään kuului hyökkäyksen alkaessa 4. ja 9. armeija sekä 2. ja 3. panssariryhmä sekä niitä tukeva 2. ilma-armeija. Elokuun puoleen väliin mennessä ryhmä oli tuhonnut edessään olleet puna-armeijan joukot Białystokin ja Minskin sekä Smolenskin taisteluissa. Pelkästään Minskistä otettiin noin 300 000 sotavankia.
Hyökkäystä kohti Moskovaa jatkettiin 30. syyskuuta, mutta syksyn sateiden kuravelliksi muuttamilla teillä eteneminen hidastui. Marraskuussa alkoi talvi, joka aiheutti kesävarusteissa olevalle Saksan armeijalle suuria ongelmia. Marraskuun lopulla hyökkäys pysähtyi Kremlin tornien näkyessä.
Puna-armeijan vastahyökkäys alkoi 6. joulukuuta, mikä työnsi 4. huhtikuuta mennessä armeijaryhmän 200 kilometrin päähän Moskovasta Rževin tasangolle, jolta kuitenkin edelleen kyettiin uhkaamaan Moskovaa. Tasangon hallinnasta käytiin ajoittain kiivaita taisteluita.