Keskustelu:Vähimmäispalkka

"minimipalkkojen vastustajat uskovat mahdollisten palkankorotusten näkyvän vain tuotteiden hinnoissa, eikä niitä makseta esim. yrityksen voitoista". ..."Minimipalkan vastustajat viittaavatkin, että vaikka minimipalkat eivät aiheuttaisi yhtään työttömyyttä, suorat tulonsiirrot olisivat parempi tapa pitää köyhistä huolta, koska ne rahoitetaan kaikkien maksamilla veroilla eikä lisäkustannuksia jätetä vain matalapalkka-alojen yritysten maksettaviksi" Eikö tässä nyt ole jokin ristiriita - siis kuka ne kustannukset maksaakaan, yritykset vai niiden tuotteiden ostajat? Vaikka minun puolestani tietysti vastustavan näkökannan saa muotoilla niin ristiriitaisesti kuin haluaa... Cato-instituutti nyt tietysti ei ole mikään puolueeton taho tässäkään asiassa, mutta ehkä pitää vain kaivaa muita lähteitä. ..--Ravelre 18:56 elo 5, 2004 (UTC)

Yritykset tietysti maksavat ensisijaisesti palkat, ja siirtävät kulut sitten ostajille. Ehkä tuo on vähän sekava sitaatti. Vaihtoehtoisia sitaatteja olisi kyllä kiva saada, suuntaan ja toiseen. --Toni 18:59 elo 5, 2004 (UTC)

"suositellaan, että kokoaikatyöstä maksettaisiin ainakin niin paljon, että työttömyysturvalain työssäoloehdon mukainen päivärahaoikeus täyttyy. Tämä tarkoittaa peruspäivärahan 40-kertaista määrää kuukaudessa. Palkan tulee tämän mukaan 1.1.2004 alkaen olla vähintään 926,40 euroa" "Suositellaan"? Siis onko pakko vai eikö ole?

"Laki sanoo, että työehtosopimuksen puuttuessa työntekijälle on maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Sitä laki taas ei kerro, mitä käsitteet kohtuuton ja tavanomainen pitävät sisällään: Sen on tehnyt vain työsuojeluviranomainen." Työsuojelupiirit toteavat asiasta selkeästi, että suositellaan. --Samulili 22. kesäkuuta 2005 kello 20:38:23 (UTC)

Onko se varmasti "työehtosopimuksen puuttuessa" eikä "työsopimuksen puuttuessa"? (Muistelen jälkimmäisen pätevän.) Ts. jos työntekijä ja työnantaja tekevät työsopimuksen, jossa palkka määritellään, tarvitseeko sen silloin olla "tavanomainen ja kohtuullinen"? (Tietysti yleinen sopimusten kohtuullisuuspykälä pätee silloinkin mutta se ei liittyne tuohon 926,40 euroon mitenkään.)

Tavanomainen ja kohtuullinen palkka on pakottavaa lainsäädäntöä, joten sitä ei voida työntekijän ja työnantajan välisellä sopimuksella ohittaa. Työehtosopimuksen puuttuessa noudatetaan siis lakia. Työsopimuksen puuttuessa ei ole työsuhdettakaan, joten ei ole velvollisuutta palkanmaksuun eikä toisaalta työntekoon. --Samulili 25. kesäkuuta 2005 kello 08:57:27 (UTC)

"Cato-instituutin referoimien tutkijoiden (http://www.cato.org/dailys/11-01-99.html) arvion mukaan keskimääräinen 10 prosenttiyksikön lisäys minimipalkkoihin nostaa työttömyysastetta 2–6 prosenttiyksikköä. Suomessa työn kysynnän hintajoustoksi on arvioitu pitkällä aikavälillä 0,7 - 1, eli vastaava luku olisi 7-10 prosenttiyksikköä ("Suomen kansantalous", HY:n kansantaloustieteen oppikirja)."

Tuo jälkimmäinen päätelmä on vain virheellinen. Hintajoustosta ei voi vetää moista johtopäätöstä validilla tavalla, vaan kyseessä on stetsoni. Jo suuruusluokkaeron Catonkin tutkimuksiin pitäisi soittaa kelloja (tai vaihtoehtoisesti maalaisjärjen, 10%:n nosto minimipalkkaanko pamauttaisi työttömyyden lamankin ylittäviin ennätyslukuihin). --ML 25. kesäkuuta 2005 kello 09:02:37 (UTC)

Jos se on virheellinen, niin sitä kohtaan voi ja pitää esittää artikkelissa kritiikkiä, mutta jos jokin niin arvovaltainen lähde kuin "Suomen kansantalous" esittää tuollaista, niin ei sitä voi poistaa sillä perusteella, että on eri mieltä. --Samulili 25. kesäkuuta 2005 kello 09:16:41 (UTC)

Siis kansantalouden oppikirjasta on tieto työn hintajoustosta. Siitä vedetty päätelmä työttömyysprosentteihin on sitten muokkaajaan oma tulkinta asiasta. En tiedä miten muokkaaja luulee päätyneensä moiseen tulokseen riippumatta minimipalkan nykyisestä tasosta, nykyisestä työttömyysprosenteista jne. Tuolla logiikalla, että 10%:n lisäys minimipalkkaan yleisesti nostaisi työttömyyttä 6-10 prosenttiYKSIKKÖÄ, tarkoittaa sitä, että ei tarvitsisi kuin laskea minimipalkkaa vajaalla kymmenellä prosentilla, eikä meillä olisi työttömyyttä muka enää lainkaan. Epäilen hieman Catonkin tuloksia, mutta niitä pitäisi tutkia hieman tarkemmin. --ML 25. kesäkuuta 2005 kello 09:19:02 (UTC)

Olisi hyvä laittaa yhteenvetoon vittaus keskustelusivulle... ;)

En ole lukenut kyseistä kirjaa, mutta jos siellä vain mainitaan hintajousto eikä %-lukua, niin siinä tapauksessa ok, mutta...

kansis kun on kyseessä ja ainaiset ceteris paribus oletukset, niin ei pidä ollenkaan mahdottomanana 10 % palkan nousun/laskun vaikuttavan 2-6% työllisyyslukuihin cp. Kyseessähän on teoria, joka ei kestä tarkastelua, kun cp oletus otetaan pois...siitä syystä ei sitä voida käytännössä toteuttaa sellaisenaan. --PV 26. kesäkuuta 2005 kello 22:45:37 (UTC)

Varsinkin artikkelin loppu on vain kokoelma ranskalaisia viivoja (jotka ovat vielä lähteettömiä). Artikkelin tuota osaa pitäisi muokata kohti "kunnon" artikkelia ja perusteille ja väitteille pitäisi löytää esittäjä ja lähde. --Joonas (kerro) 19. helmikuuta 2006 kello 10.02 (UTC)

Ei ole näköjään lähteitä kuulunut. Taloustieteen osio on muutenkin huonotasoinen, sisältää virheitä/huonosti perusteltuja väitteitä ja lisäksi siinä on neutraaliusongelma. Mielestäni ei ole mielekästä referoida yksittäisen (taloudellista liberalismia ajavan) tutkimuslaitoksen tutkimusta. Käsittääkseni minipalkan vaikutuksesta työttömyyteen ei ole mitään konsensusta. Muutenkin referoitu keskustelu koskee yksinomaan Yhdysvaltoja ja kuvaa siten vähemmän Euroopan tilannetta, saati sitten Suomea. Jos puutteita ei pian korjata, oletan sen tarkoittavan, että tekstin voi laittaa uusiksi. -JV 5. toukokuuta 2006 kello 18.09 (UTC)

Kirjoitin taloustiede osion nyt sitten uusiksi. Korjasin myös alusta muutaman hankalan lauseen ja poistin korjattava/kieli-laatikon. --JV 23. toukokuuta 2006 kello 18.07 (UTC)

Päteekö tuo hong kong fakta, koska sehän ei ole enää itsenäinen valtio vaan osa Kiinaa.

http://liberalismi.net/w/index.php?title=Minimipalkka&oldid=7377 --Pasixxxx (keskustelu) 26. elokuuta 2013 kello 23.10 (EEST)