Keyritty

Nykyään Keyritty on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tekniikan kehittymisen ja tiedon demokratisoitumisen myötä Keyritty:stä on tullut kiinnostava kohde kaikenikäisille ja -taustaisille. Yhteiskuntavaikutuksestaan ​​populaarikulttuuriin Keyritty on jättänyt merkittävän jäljen tapaamme elää ja havaita ympärillämme oleva maailma. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Keyritty:n vaikutuksia ja merkitystä nykyään sekä sen merkitystä tulevaisuuden kannalta.

Tämä artikkeli Käsittelee järveä Pohjois-Savossa. Samannimistä kylää Kuopion Nilsiän pitäjässä käsitellään artikkelissa Keyritty.
Keyritty
Valtiot SuomiView and modify data on Wikidata
Paikkakunta Rautavaara, Nilsiä
Koordinaatit 63°25′59″N, 28°19′01″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Keyritynjoki[1]
Järvinumero 04.673.1.001View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 120,1 m [1]
Rantaviiva 75 km [2]
Pinta-ala 18,29 km² [2]
Tilavuus 0,079 km³ [2]
Keskisyvyys 4,29 m [2]
Suurin syvyys 30,8 m [2]
Valuma-alue 73 km² [2]
Kartta
Keyritty

Keyritty eli Ala-Keyritty on järvi Pohjois-Savossa Rautavaaralla ja Kuopio Nilsiän pitäjässä. Se on Rautavaaran suurin järvi, ja Rautavaaran kirkonkylä on järven koillisrannan välittömässä läheisyydessä Keyritynjoen suun takana. Järvi on noin 16 km pitkä ja enimmillään 2,5 km leveä. Eteläpäästä osa on Nilsiän puolella.[1]

Järven länsipuolella on korkea Paljakan vaara. Keyritynjoen melontareitti kulkee järven kautta. Järvellä on myös Täyssinän rauhan (1595) rajakivi.

Vanhoissa kartoissa nimi saattaa olla muodossa Keurittu. Keurittujärven (nykyisin Keyrittyjärvi) ja nykyisen Rautavaaran kuntakeskuksen läheisyydessä on sijainnut aikoinaan myös Keyrityn (Keurintun) kylä, joka on kuulunut Pielisen pitäjään. Pielis on tuolloin kuulunut Ylä-Karjalan kihlakuntaan Savon ja Karjalan läänissä (eli Kuopion läänissä).[3]

Lähteet

  • Rautavaaran kunta: Rautavaara - Lähi-Lappi matkailukartta
  1. ↑ a b c Kansalaisen Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 12.9.2010.
  2. ↑ a b c d e f OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 12.9.2010.
  3. ↑ Suomen karttakirja 1799 . (Uusintapainos) Genimap. ISBN 951-593-965-8

Aiheesta muualla