Tässä artikkelissa analysoimme perusteellisesti Khalestre:tä, joka on nykyään erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Khalestre on herättänyt keskustelua ja kasvavaa kiinnostusta asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa alkuperästään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Seuraavilla riveillä tutkimme Khalestre:n eri puolia sen historiallisesta merkityksestä sen vaikutuksiin arkielämän eri alueilla. Lisäksi tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Khalestre:stä, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja objektiivinen näkemys tästä aiheesta.
Khalestre | |
---|---|
Χαλέστρη | |
Sijainti | |
![]() ![]() Khalestre |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Kreikka |
Paikkakunta | Anchíalos, Chalkidóna, Thessaloniki, Keski-Makedonia |
Historia | |
Tyyppi | kaupunki |
Huippukausi | n. –316/315 eaa. |
Kulttuuri | antiikki |
Alue | Mygdonia |
Khalestre (m.kreik. Χαλέστρη, Khalestrē, myös Χαλάστρη, Khalastrē; lat. Chalastra) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Mygdoniassa nykyisen Kreikan alueella. Se sijoitetaan nykyiseen Anchíalokseen lähelle Síndoksen kaupunkia.[1][2][3][4][5]
Khalestre sijaitsi Thermainlahden rannalla lähellä Aksios-jokea.[1][6] Se oli oletettavasti rakennettu matalalle kukkulalle, joka tunnetaan nykyisin Néa Anchíaloksen tumuluksena.[3][7]
Khalestren historiasta ei tiedetä paljoakaan. Herodotos mainitsee sen,[8] ja sen kansalaisesta tiedetään käytetyn etnonyymiä Khalestreos (Χαλεστρέος).[1] Vaikka kaupunki on luetteloitu nykytutkimuksessa arkaaisen ja klassisen kauden kreikkalaisten polisten joukkoon, sen väestö koostui pääasiassa seudun ei-kreikkalaisesta, traakialaisesta väestöstä.[1] Kaupungin kukoistuskautta oli arkaaisen kauden loppu eli 500-luvun eaa. loppu ja 400-luvun eaa. alku.[3][7] Khalestre oli yksi niistä kaupungeista, joka yhdistettiin vuonna 316/315 eaa. perustetuksi Thessalonikeksi, jolloin väestö siirrettiin sinne.[6]
Kaupungin nekropoliin eli hautausmaiden kaivaukset suoritettiin vuosina 1980–1982.[7] Nykyinen Chalástran kaupunki on ottanut nimensä antiikin ajan kaupungista vuonna 1926.[9]
Kaupungin paikalta on tehty rakennuksiin liittyviä löytöjä 700-luvulta 500-luvulle eaa.[1] Merkittävin kaupunkiin liittyvä arkeologinen löydös on sen nekropolis, joka tunnetaan nykyisen kaupungin mukaan Síndoksen nekropoliina.[3][7] Sitä ei kuitenkaan tule sekoittaa antiikin Sindokseen, joka sijaitsi ilmeisesti eri paikassa kuin nykyinen Síndos. Nekropoliin löydöt ajoittuvat pääosin arkaaiselle kaudelle. Joitakin hautoja on klassiselta kaudelta. Alueelta on löydetty 121 hautaa, jotka ovat enimmäkseen kistahautoja eli kivillä reunustettuja arkkumaisia ruumishautoja. Joissakin ruumis on haudattu sarkofagiin. Hautaesinelöytöihin lukeutuu vaaseja, pronssiastioita, aseita ja kypäriä sekä kulta- ja hopeakoruja.[1][3][7]