Khytra

Tässä artikkelissa aiomme tutkia ja analysoida perusteellisesti Khytra. Alkuperäistään nyky-yhteiskunnassa tapahtuvaan kehitykseen Khytra on ollut ratkaisevassa roolissa jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Vuosien varrella Khytra on ollut keskustelun, tutkimuksen ja jopa ihailun kohteena, ja se on synnyttänyt monenlaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia sen merkityksestä ja merkityksestä. Tällä tutkimuksella pyrimme valaisemaan Khytra:n eri puolia ja tarkastelemaan sen vaikutuksia kulttuuriin, politiikkaan, tieteeseen ja muihin kiinnostaviin alueisiin. Siksi toivomme tarjoavamme kattavan ja oivaltavan näkemyksen Khytra:stä rikastaaksemme tämän aiheen ymmärtämistä ja arvostusta.

Khytra ja siihen liittyvä tulisija, 500–300-luku eaa.

Khytra (m.kreik. χύτρα, myös κύθρα, kythra, joon.kreik. κύθρη, kythrē, lat. chytra) on antiikin aikainen keraaminen pata.[1] Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta.

Khytra on keittoastia, joka sopi erityisesti keitoille ja muhennoksille. Se oli kyseisen kaltaisten astioiden yleisin tyyppi ainakin vielä arkaaisella kaudella.[2] Athenaios mainitsee sen samassa yhteydessä kuin kakkaben, joka ilmeisesti muistutti khytraa.[3] Käyttötarkoitukseltaan khytraa muistutti myös lopas.[4]

Khytra on muodoltaan pyöreähkö pata, jossa on leveä suu ja yksi tai kaksi pystysuuntaista hartiasta huuleen ulottuvaa kädensijaa. Khytrassa saattoi olla kansi.[2] Khytran tyypeiksi esitetään muun muassa:

  • Tyypin 1a khytran muoto ulkoa ja sisältä.
    Tyypin 1a khytran muoto ulkoa ja sisältä.
  • Tyyppi 1a1.
    Tyyppi 1a1.
  • Tyyppi 1b.
    Tyyppi 1b.
  • Tyyppi 1c.
    Tyyppi 1c.
  • Tyyppi 1d.
    Tyyppi 1d.
  • Tyyppi 1e.
    Tyyppi 1e.

Lähteet

  1. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: χύτρα, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. ↑ a b Lynch, Kathleen M.: The Symposium in Context: Pottery from a Late Archaic House Near the Athenian Agora, s. 154. (Hesperia : journal of the American School of Classical Studies at Athens: Supplement, nide 46) ASCSA, 2011. ISBN 0876615469 Teoksen verkkoversio.
  3. ↑ Athenaios: Deipnosofistai 169c.
  4. ↑ Reinders, H. R. & Prummel, W.: Housing in New Halos: A Hellenistic Town in Thessaly, Greece, s. 85. CRC Press, 2003. ISBN 9058095401 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla