Tässä artikkelissa Kihlaus (vuoden 1955 elokuva):tä lähestytään eri näkökulmista, jotta voidaan tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen näkymä tästä aiheesta/henkilöstä/päivämäärästä. Sen alkuperää, kehitystä, vaikutuksia yhteiskuntaan ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia analysoidaan. Kierros tehdään Kihlaus (vuoden 1955 elokuva):een liittyvistä tärkeimmistä näkökohdista sekä tiedoista ja faktoista, joiden avulla lukija voi hankkia syvällistä tietoa aiheesta. Lisäksi mukana tulee asiantuntijoiden lausuntoja ja mielipiteitä, jotka rikastavat sisältöä ja antavat laajemman näkökulman. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava näkökulma Kihlaus (vuoden 1955 elokuva):een, joka on informatiivinen, mielenkiintoinen ja hyödyllinen lukijalle.
Kihlaus | |
---|---|
![]() Elokuvan juliste. |
|
Ohjaaja | Erik Blomberg |
Käsikirjoittaja | Mirjami Kuosmanen |
Perustuu | Aleksis Kiven näytelmään Kihlaus (1866) |
Kuvaaja | Erik Blomberg |
Leikkaaja | Ossi Skurnik |
Lavastaja | Tapio Tapiovaara |
Pääosat |
Hannes Häyrinen Heimo Lepistö Mirjami Kuosmanen Pertti Weckström |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Allotria Filmi Oy |
Ensi-ilta | 1955 |
Alkuperäiskieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
|
Kihlaus on Erik Blombergin ohjaama elokuva vuodelta 1955. Elokuva perustuu Aleksis Kiven näytelmään Kihlaus (1866).
Kiven näytelmästä oli tehty aiemmin kaksi elokuvaa, Oski Talvion ohjaama Kihlaus vuodelta 1920 ja Teuvo Puron ohjaama Kihlaus vuodelta 1922.
Tähän pitempään versioon tehtiin johdanto, joka kertoo Eevan ja Aapelin lapsuudesta sekä Aapelin tuntemuksista ennen kosioretkelle lähtöä. Muuten käsikirjoituksen repliikit ovat kaikki peräisin näytelmästä. Lopun kamera-ajo tehtiin teknisten laitteiden puutteessa kiinnittämällä kattoon tuoli, jossa kuvaaja Blomberg istui, ja ripustusköyttä kierrettiin ja päästettiin pyörimään ja häntä ohjattiin jaloista.[1][2]
Hannes Häyrinen | … | Aapeli Simeoninpoika, kraatari |
Heimo Lepistö | … | Eenokki, kraatari |
Mirjami Kuosmanen | … | Eeva Matintytär Helander |
Pertti Weckström | … | Jooseppi, Aapelin oppipoika |
Leif Wager | … | herra |
Tarmo Manni | … | herra |
Jaakko Talaskivi | … | Aapeli lapsena |
Nina Blomberg | … | Eeva lapsena |
Elokuva sai sekä kehuvia että kriittisiä arvioita. Kun näytelmässä ei ole riittävästi ainesta, Valma Kivitien mukaan lisäys on rikkonut hienon taideteoksen. Leo Nordberg totesi, että lopun tanssijakso on ”liiankin riehakas piste muuten luonteeltaan verraten harvakäyntiselle komedialle”. Juha Nevalainen kiitti elokuvan yleistä henkeä: ”– – hitaus, millä elokuvan tapahtumat edistyvät, on oivallinen tyylikeino, joka auttaa katsojaa uppoutumaan komedian hienoon henkeen”.[3]