Kiinan alueellinen hallinto

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Kiinan alueellinen hallinto:n kiehtovaan maailmaan. Kiinan alueellinen hallinto:llä on ollut ratkaiseva rooli eri alueilla sen vaikutuksista nyky-yhteiskuntaan ja sen merkitykseen historiassa. Näillä sivuilla analysoimme Kiinan alueellinen hallinto:n vaikutusta ihmisten elämään ja tutkimme sen vaikutusta kulttuuriin, taiteeseen, politiikkaan ja teknologiaan. Lisäksi tutkimme, miten Kiinan alueellinen hallinto on kehittynyt ajan myötä sopeutuen nykymaailman muuttuviin olosuhteisiin ja haasteisiin. Valmistaudu uppoutumaan matkalle, joka johtaa sinut huomaamaan Kiinan alueellinen hallinto:n todellisen merkityksen elämässämme. Älä jää paitsi!

Osa artikkelisarjaa
Kiinan kansantasavallan
politiikka
Johtajat
Kommunistinen puolue
Organisaatio
Ideologia
Laki ja valvonta
Toimeenpano
Asevoimat
Hongkong ja Macao
Ulkopolitiikka
Lisää aiheesta

Kiinan alueellinen hallinto jakautuu noin viiteen tasoon keskushallinnon alapuolella. Nämä tasot ovat maakuntataso (省级), prefektuuritaso (地级), piirikuntataso (县级), kuntataso (乡级) ja kylätaso (村级). Alueilla on hallinnon lisäksi merkittävä kulttuurillinen rooli: ihmiset usein samastuvat kotimaakuntaansa, ja kullakin on omat stereotypiansa tai identiteettinsä.[1]

(Artikkelissa esitetyt eri aluetyyppien lukumäärät Kiinan kansantasavallan osalta ovat osaksi 31. joulukuuta 2002. tilanteen mukaan. Lähteistetyt luvut on ajantasaistettu 2013 lopun tilanteeseen.)

Maakuntataso

Kiinan aluejako maakuntatasolla.

Maakuntatason alueita on neljää eri tyyppiä:

Suurin osa näiden rajoista periytyy Ming-dynastian ajoilta, joskin Kiinan kansantasavalta on tehnyt niihin useita muutoksia. Tuoreimmat muutokset ovat Chongqingin ja Hainanin korottaminen maakunniksi ja Hongkongin ja Macaon liittäminen erityishallintoalueiksi.[2]

Kiinan kansantasavalta

Kiinan kansantasavallassa on 22 maakuntaa (ja kansantasavallan mukaan myös Taiwan 23. maakuntana), neljä itsehallinnollista kuntaa, viisi autonomista aluetta ja kaksi erityishallintoaluetta.[3] Vaikka nämä 33 (ynnä Taiwan) ovat keskushallinnon alaisuudessa, käytännössä maakunnilla on laajat valtuudet määrätä itse esimerkiksi talouteensa liittyvistä asioista.

Maakunnat

Autonomiset alueet


Itsehallinnolliset kunnat


Erityishallintoalueet

Kiinan tasavalta

Kiinan tasavalta (Taiwan) hallitsee kokonaisuudessaan yhtä maakuntaa ja osia toisesta, minkä lisäksi sillä on kaksi itsehallinnollista kuntaa. Virallisesti tasavalta hallitsee kaikkia Kiinan maakuntia ja autonomisia alueita, mukaan lukien jopa Kansantasavallan itseensä liittämää Tiibetin autonomista aluetta.lähde?

Maakunnat:

Itsehallinnolliset kunnat:

Prefektuuritaso

Kiinan aluejako prefektuuritasolla.

Kiinan kansantasavallassa on yhteensä 333 prefektuuritason aluetta (vuoden 2013 lopussa; Hongkong, Macao tai Taiwan eivät ole mukana jaottelussa):[3][4]

  • 286 prefektuuritason kaupunkia (地级市)[3][4]
  • 14 prefektuuria (地区)[4]
  • 30 autonomista prefektuuria (自治州)[4]
  • 3 liittoa (盟) (kaikki Sisä-Mongoliassa)[4]

Kiinan tasavallalla (Taiwan) ei ole prefektuuritason kaupunkeja, aliprefektuuritason kaupunkeja eikä autonomisia prefektuureja.

Piirikuntataso

Kiinan aluejako piirikuntatasolla.

Piirikuntatason alueita Kiinan kansantasavallassa on yhteensä 2853[3][4] (vuoden 2013 lopussa; Hongkong, Macao tai Taiwan eivät ole mukana jaottelussa):

  • 872 kaupunkipiiriä (市辖区), jotka eivät ole prefektuurien eikä liittojen alaisuudessa[3][4]
  • 368 piirikuntatason kaupunkia (县级市)[3][4]
  • 1442 piirikuntaa (县)[3][4]
  • 117 autonomista piirikuntaa (自治县)[3][4]
  • 49 lippukuntaa (tai lippua) (旗) (kaikki Sisä-Mongoliassa)[4]
  • 3 autonomista lippukuntaa (tai autonomista lippua) (自治旗) (kaikki Sisä-Mongoliassa)[4]
  • 1 erityisvyöhyke (特区)[4] (Liuzhin erityisvyöhyke Guizhoun maakunnan Liupanshuin prefektuuritason kaupungissa)
  • 1 metsävyöhyke (林区)[4] (Shennongjian metsävyöhyke Hubein maakunnan suorassa ohjauksessa)

Kiinan tasavallassa piirikuntatason kaupunkien tilalla on maakunnan hallinnoimia kaupunkeja.

Kuntataso

Piirikuntatasoa alempia määritettyjä hallintoalueita on Kiinan kansantasavallassa yhteensä 40 497[3][4] (vuoden 2013 lopussa; Hongkong, Macao tai Taiwan eivät ole mukana jaottelussa).

Kuntatason yksiköitä ovat:

  • alipiirit (街道), joita on vain kaupunkipiireilla ja piirikuntatason kaupungeissa
  • suurkunnat (镇)
  • maalaiskunnat (乡), pienet maaseudun alueet
  • etniset kunnat (民族乡), vähemmistökansoille määriteltyjä alueita
  • sumut (苏木), kaikki Sisä-Mongoliassa
  • etninen sumu (民族苏木), ainoa Evenkien etninen sumu Sisä-Mongoliassa

Lisäksi piirikuntatason ja kuntatason välissä on seutukunta (县辖区). Niiden määrä on vähennetty koko ajan, ja vuoden 2013 lopussa on enää 2 seutukuntaa jäljellä. Tilastossa ne lasketaan kuntatason yksiköihin.[4]

Kylätaso

Kuntatason yksikkö jakautuu edelleen kylätason yksikköihin. Kylätason yksiköillä ei ole niin paljon poliittisia merkityksiä.[5] Kylätason yksiköitä ovat:

  • yhteisö (tai kortteli, 社区), jonka hallintoelin on nimeltään korttelikomitea (居民委员会, lyhenne: 居委).
  • hallinnollinen kylä (tai kylä, 行政村, 村), jonka hallintoelin on nimeltään kyläkomitea (村民委员会).
  • etninen kylä, vähemmistökansalle määriteltty kylä.
  • gaqa (嘎查), kylän vastaava yksikkö sumun alapuolella Sisä-Mongoliassa.

Kylätason yksiköt voivat edelleen jakautua alimpiin yksikköihin.

  • naapurusto (居民小组), yhteisön alapuolella.
  • kyläläisryhmä (村民小组), kylän alapuolella.

Kyläläisryhmä koostuu muutamasta perheestä tai kymmenistä perheistä.

Luonnollinen kylä, joka esiintyy satunnaisesti ja luonnollisesti maaseudulla, ei ole varsinainen yksikkö hallinnollisessa jaossa. Se voisi olla hallinnollinen kylä tai kyläläisryhmä. Isossa luonnollisessa kylässä voisi olla muutama kyläläisryhmä taikka muutama hallinnollinen kylä.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Oakes, Tim: China's Provincial Identities: Reviving Regionalism and Reinventing "Chineseness". The Journal of Asian Studies, Elokuu 2000, 59. vsk, nro 3, s. 667-692. Association for Asian Studies. doi:10.2307/2658947 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.3.2017. (englanniksi)
  2. ↑ China Information and Sources: Chinese Cities and Provinces Chinatoday.com. Viitattu 5.12.2015. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i 1-1 Divisions of Administrative Areas in China (End of 2013) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 20.4.2015. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p 二〇一三年全国行政区划统计表 (Tilasto Kiinan hallintoyksiköiden määristä vuoden 2013 lopussa) xzqh.org. Viitattu 8.12.2015. (kiinaksi)
  5. ↑ Province, Prefecture, County, Township - The Administrative Levels of China thinkingchinese.com. Viitattu 12.9.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla