Tämä artikkeli käsittelee aihetta Kimmo Kaivanto, joka on herättänyt useita keskusteluja ja herättänyt kiinnostusta yhteiskunnan eri sektoreilla. Kimmo Kaivanto on ajankohtainen aihe, jota on tutkittu eri yhteyksissä ja tieteenaloilla. Ajan myötä Kimmo Kaivanto on käynyt läpi erilaisia muutoksia ja saanut erilaisia merkityksiä, mikä tekee siitä erittäin monimutkaisen ja laajan aiheen. Siksi on olennaista analysoida perusteellisesti Kimmo Kaivanto:n kattamia eri näkökohtia ja ulottuvuuksia, jotta voidaan ymmärtää sen laajuus ja vaikutus eri alueilla. Tutkimalla sen alkuperää, kehitystä ja seurauksia, sen tarkoituksena on tarjota kattava ja objektiivinen näkemys Kimmo Kaivanto:stä, jonka tarkoituksena on edistää tämän aiheen ymmärtämistä ja pohdintaa.
Kimmo Kaivanto | |
---|---|
![]() Kimmo Kaivanto työpaikallaan Mainos-Lehmuksessa noin vuonna 1960. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Kimmo Olavi Kaivanto |
Syntynyt | 25. toukokuuta 1932 Tampere |
Kuollut | 20. huhtikuuta 2012 (79 vuotta) Helsinki |
|
Kimmo Olavi Kaivanto (25. toukokuuta 1932 Tampere – 20. huhtikuuta 2012 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, taidegraafikko ja kuvanveistäjä.[1][2] Hän opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa grafiikan linjalla vuodet 1953–1954.
Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa esillä Tampereella vuonna 1956. Kimmo Kaivanto nousi Suomen kuvanveiston johtaviin tekijöihin 1970-luvun alussa. Hän suunnitteli lavastuksia oopperoihin.
Kaivannon tunnetuimpia julkisia teoksia ovat veistos Oodi 60 000 järvelle vuodelta 1972 (entisen Hotelli Hesperian edessä Helsingissä), Tori-maalaus vuodelta 1976 (Tampereen kaupungintalon valtuustosalin aulassa) sekä veistokset Hopeiset sillat ja Nereidi vuodelta 1985 (kauppakeskus Forumissa Helsingissä). Kaivannon suunnittelemia teoksia ovat myös ulkoilmateos Natura (Non Facit Saltus) vuodelta 1990 (SOK:n pääkonttorin sisäpihalla Helsingissä) ja vuodelta 1988 oleva Biogenesis (nykyään Keilalahden rannalla Espoossa). Härmälässä on hänen suunnittelemansa ilmailuaiheinen Leonardo-patsas.
Kaivanto oli Vuoden taiteilija vuonna 1982. Hän sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1972. Professorin arvonimen Kimmo Kaivanto sai vuonna 1995.
Kaivanto suunnitteli uransa alkuvaiheessa 1950-luvulla myös Tapparan kirveslogon.[3][4]
Kimmo Kaivannon nimeä kantava säätiö perustettiin 2013. Säätiön tarkoituksena on tuoda esille Kaivannon elämäntyötä ja hänen taidettaan.[5]
Kaivanto kuoli vaikeaan sairauteen 79-vuotiaana Helsingissä vuonna 2012.[6]