Tänään haluamme syventyä aiheeseen, joka koskee meitä kaikkia: Kinahmo. Puhummepa sitten Kinahmo:n merkityksestä jokapäiväisessä elämässämme tai haasteista, joita Kinahmo kohtaa nykymaailmassa, se on aihe, joka ansaitsee huomiomme. Kinahmo tarjoaa meille loputtomasti mahdollisuuksia pohtia ja oppia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Siksi on erittäin tärkeää, että tutkimme tätä aihetta perusteellisesti, analysoimme sen eri puolia ja pyrimme tekemään johtopäätöksiä, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää sen merkityksen jokapäiväisessä elämässämme.
Kinahmo on kylä Polvijärvellä Pohjois-Karjalassa.[1][2][3] Kylä sijaitsee Höytiäisen niemessä noin 15 kilometriä Polvijärven kirkonkylästä itään. Maisemaltaan avara Kinahmo syntyi nykymuodossaan, kun järvenlaskun myötä Höytiäisen vesiä purkautui Saimaan vesistöön vuonna 1859. Samalla paljastui laajat alueet viljelykelpoista tasamaata. [2][3] Vakituisia asukkaita on 300–400; kesäasukkaat kaksinkertaistavat väkimäärän.[4][5]
Alkujaan Kontiolahden kuntaan kuulunut asutus sijaitsi Höytiäisen saarella (Kinahmosaari 1799). Asiakirjoissa asutus oli mainittu nimellä Kinama By (1645), Kinamo by (1646), Kinnamo By (1647), Kijnama (1651).[2] Kylän maisema muuttui ratkaisevasti, kun Höytiäisen vedet karkasivat vuonna 1859 Paskonpohjan kautta Pyhäselkään. Kinahmosaaresta kasvoi niemi Höytiäisen länsirantaan.[2] Viljelykelpoista tasaista maata paljastui runsaasti, useamman kylän tarpeisiin. Kinahmossa onkin kaksi maarekisterikylää; vanhat maat ovat Kinahmoa ja kaikki vesijättömaat Kaijanlahtea.
Höytiäisen niemeä ympäröivät vedet, ja niinpä Kinahmossa on runsaasti rantoja, kylän yleinen uimaranta ja Polvijärven evankelisluterilaisen seurakunnan leirikeskus. Vapaa-ajan asuntoja on sijoitettu Koronniemen hiekkaisille rannoille. Kesäasuntoja on myös Martikkalanniemessä, Piipunniemessä ja Murtojängässä, Sorpanniemellä, Jängänniemessä ja Ruopansaaressa, Pitkässäluodossa, Kirkkoniemessä sekä saarissa ja muillakin rannoilla.
Maatalouden rinnalle on viime vuosikymmenien aikana syntynyt muuta elinkeino- ja pienyritystoimintaa, muun muassa auto- ja konekorjaamoista ateria- ja metsäpalveluihin. Matkailijalle Kinahmo tarjoaa maaseutumaisemia, peltoaukeita, metsiä, soita, harjuja ja hiekkakankaita sekä puhtaita vesistöjä. Puhtaassa luonnossa on runsaat sieni-, marja- ja metsästysalueet.
Kinahmossa toimi koulu vuodesta 1904 lähtien. Uudempi punatiilinen, yksikerroksinen koulurakennus Lavalammentiellä oli rakennettu vuonna 1965. Polvijärven kunnanvaltuuston päätöksellä Kinahmon koulu suljettin syksyllä 2015. Edellisenä lukuvuonna koulua kävi 17 oppilasta.[6]
Kinahmossa toimii perinteikäs kesäteatteri.[3][7] Vuonna 1976 perustettu harrastajateatteri toimii Kinahmon vanhan koulun, nykyisen Kinahmon kulttuuritalon pihapiirissä.[3] Teatterin ohjaajana toimii Päivi Voutilainen, ja ennen häntä monivuotiset ohjaajat Pasi Hirvonen ja Martti Lappalainen.