Nykymaailmassa Kirjallisuusvuosi 1983:stä on tullut olennainen kiinnostava aihe eri alueilla. Tieteestä kulttuuriin Kirjallisuusvuosi 1983 on vaikuttanut merkittävästi yhteiskuntaan synnyttäen keskustelua, tutkimusta ja syvällisiä pohdiskeluja. Maailmanlaajuisella ulottuvuudellaan Kirjallisuusvuosi 1983 on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion, ja siitä on tullut keskeinen keskustelu- ja analyysipiste akateemisella, sosiaalisella, poliittisella ja taloudellisella alalla. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Kirjallisuusvuosi 1983:een ja käsittelemme sen merkitystä, vaikutuksia ja seurauksia eri yhteyksissä.
Kirjallisuusvuosi 1983 käsittelee vuoden 1983 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.
Tapahtumia
- Kirjasyksy 1983 oli käännöskirjallisuuden osalta vilkas. Kustantajat toivat tarjolle sekä uutta proosaa (Saul Bellow, J. M. Coetzee, Michel Tournier) että klassikkosuomennoksia (Shakespeare, Rimbaud, Plath). Suomalaisessa kaunokirjallisuudessa oli nähtävissä siirtymää leveästä epiikasta pienimuotoisempaan ja älylliseen proosaan.[1]
- Länsisaksalainen Stern-lehti julkaisi huhtikuussa ensimmäisen osan Hitlerin päiväkirjoista, jotka pian osoittautuivat väärennöksiksi. Lehti oli hankkinut niiden julkaisuoikeudet väärentäjiltä miljoonilla saksanmarkoilla.
- Rap-kultturin tulo Suomeen: pienimuotoisena alkanut hip hop yleistyi 1980-luvulla. Ensimmäinen levytetty suomalainen rap-kappale oli General Njassan ”I'm Young, Beautiful and Natural”, joka ilmestyi vuonna 1983.
Julkaisuja
Palkintoja
- Eino Leinon palkinto
- Hugo-palkinto
- J. H. Erkon palkinto
- Kalevi Jäntin palkinto
- Mikael Agricola -palkinto
- Nobelin kirjallisuuspalkinto
- Neustadt-palkinto
- Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto
- Pulitzerin kirjallisuuspalkinto
- World Fantasy Award
Lähteet
- ↑ Osmo Saarinen & Raimo Seppälä: ”Kirjallisuuden uutuuksia 1983–84”, Mitä missä milloin : Kansalaisen vuosikirja 1985, s. 320. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-07992-1