Kirkkonummi

Kirkkonummi
Kyrkslätt

vaakuna

sijainti

Kirkkonummen kirkon tapuli ja kivikirkko, jonka mukaan kunta on nimetty.
Kirkkonummen kirkon tapuli ja kivikirkko, jonka mukaan kunta on nimetty.
Sijainti 60°07′25″N, 24°26′20″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kuntanumero 257
Hallinnollinen keskus Kirkkonummen keskusta
Perustettu 1330
Pinta-ala ilman merialueita 393,54 km²
213:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 1 017,01 km²
113:nneksi suurin 2022 
– maa 366,23 km²
– sisävesi 27,31 km²
– meri 623,47 km²
Väkiluku 41 154
28:nneksi suurin 31.12.2023 
väestötiheys 112,4 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 
– 0–14-v. 19,0 %
– 15–64-v. 64,1 %
– yli 64-v. 16,9 %
Äidinkieli 2023 
suomenkielisiä 73,2 %
ruotsinkielisiä 14,8 %
– muut 11,9 %
Kunnallisvero 7,10 %
286:nneksi suurin 2024 
Kunnanjohtaja Virpi Sailas
Kunnanvaltuusto 51 paikkaa
  2021–2025
 • Kok.
 • RKP
 • Vihr.
 • PS
 • ProK.
 • SDP
 • Kesk.
 • Vas.

12
12
8
7
5
5
1
1
www.kirkkonummi.fi
Kirkkonummen Juusjärven punamullalla maalattu kalliomaalaus.

Kirkkonummi (ruots. Kyrkslätt) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudellamaalla Helsingin seudulla Suomenlahden rannikolla. Idässä Kirkkonummea reunustaa Espoo. Muut naapurikunnat ovat Vihti, Siuntio ja Inkoo. Yhteistä maarajaa Inkoon kanssa on jonkin verran saaristossa, muuten yhteinen raja koostuu merestä. Kunnassa asuu 41 154 ihmistä, ja sen pinta-ala on 1 017,01 neliökilometriä, josta 27,31 neliökilometriä on vesistöjä. Väestötiheys on 112,4 asukasta neliökilometriä kohden. Kunta on kaksikielinen. Enemmistönä 73,2 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 14,8 prosenttia ruotsia.

Kunnan nimi tulee arvatenkin 700 vuotta vanhasta Kirkkonummen kirkosta, joka sijaitsee mäen päällä kuntakeskuksessa.

Kirkkonummi on osa Helsingin seutua eli Helsingin metropolialuetta. Etäisyys kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on runsaat 30 kilometriä, kunnan itärajalta 20 kilometriä. Ajoaika kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on noin puoli tuntia. Kantatie 51:n parantaminen moottoritieksi Kivenlahden ja Munkinmäen liittymän välillä on valmistunut. Juna- ja bussiyhteydetkin pääkaupunkiseudulle ovat hyvät. Sekä junalla että bussilla matka Helsingin keskustaan kestää 30–45 minuuttia. Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään. Enemmistö asukkaista työskentelee pääkaupunkiseudulla.

Suurimmat asutuskeskukset kunnassa ovat Kirkkonummen kirkonkylä (kuntakeskus), Gesterby, Masala, Veikkola (pohjoisin keskus), Kantvik (meren läheisyydessä) ja meren rannalla oleva Upinniemen varuskunta. Näiden lisäksi Kirkkonummella on kymmeniä pieniä kyliä.

Kirkkonummi on väkiluvultaan Nurmijärven jälkeen Suomen toiseksi suurin kunta, joka ei käytä itsestään nimitystä kaupunki. Tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan Kirkkonummi on kuitenkin kaupunkimainen kunta, sillä sen suurimmassa taajamassa eli Kirkkonummen keskustassa asuu noin 20 000 asukasta (31.12.2018).

Historia

Porkkalan rajapuomi 1950-luvulla. Kirkkonummen kirkon kellotorni. Hvitträskin kartano.

Esihistoriallinen aika

Kirkkonummella on ollut asutusta kivikaudesta lähtien tähän päivään. Seutu oli mesoliittisella kivikaudella erityisen suosittu asuinalue. Jean Sibelius tunnisti vuonna 1911 Suomen ensimmäisen kalliomaalauksen Vitträsk-järven rannalta. Kalliomaalauksia on löytynyt myös Juusjärveltä. Kivikauden välineitä ja asuinpaikkoja on löytynyt mm. Evitskogista, Lapinkylästä, Oitmäestä ja Kauhalasta. Kirkkonummen luutuura on yksi kolmesta vanhimmasta todisteesta inhimillisestä kulttuurista Suomessa. Sen iäksi on arvioitu noin 8 500 vuotta.

Pronssikautiset kiviröykkiöhaudat eli hiidenkiukaat keskittyvät meren läheisyyteen, kuten Pikkalanlahden ympäristöön ja Sundetin lähelle. Hautakumpuja on mm. Sarvvikissä, Sundsbergissä, Tolsassa, Korkkullassa ja Strömsbyssä sekä Räfsössä ja Porkkalan niemellä. Kirkkonummelta on myös löytynyt aikavälille 1300–1100 eaa. ajoitettu pronssikautinen miekka, jonka tyyppi oli yleinen Länsi-Euroopassa.

Rautakautiset löydöt Kirkkonummella ja Keski-Uudellamaalla ovat niin vähäisiä, että on arvioitu seudun menettäneen väestönsä sodan, kadon tai kulkutaudin vuoksi. Alueella on kuitenkin ollut maanviljelyä 700-luvulta alkaen. Historialliselle ajalle säilynyt alueen vanha kanta-asutus on perustettu arviolta 1000-luvun alussa. Näitä vanhoja kyliä ovat mm. Haapajärvi, Jorvas, Kaljärvi, Kauhala ja Veikkola.

Historiallinen aika

Toisen ristiretken jälkeen 1200-luvun lopulta lähtien Suomen rannikon ruotsalaisten kolonisaatio ulottui myös Länsi-Uudellemaalle ja samalla Kirkkonummelle. Siirtolaiset ottivat ensimmäisessä vaiheessa haltuunsa maankohoamisen seurauksena paljastuneita niittymaita ja hämäläisten kalastusalueet nykyisen Tavastfjärdenin rannoilla.

Eräs valtakunnan tärkeimmistä teistä, Suuri maantie Turun ja Viipurin välillä vedettiin Kirkkonummen läpi 1300-luvulla noudattaen suunnilleen samaa linjausta kuin Kuninkaantiellä on nykyään. Espoo erosi Kirkkonummen seurakunnasta vuonna 1458.

Jatkosodan jälkeen vuonna 1944 Neuvostoliitto pakkovuokrasi Moskovan välirauhansopimuksen mukaisesti osan Kirkkonummea ja lähikuntia käsittäneen Porkkalan vuokra-alueen 50 vuodeksi. Sinne sijoitettiin merivoimien tukikohta. Neuvostoliitto kuitenkin palautti Porkkalan alueen jo vuonna 1956. Puna-armeijan tukikohdan aikaan Porkkalassa on arvioitu olleen noin 20 000–30 000 sotilashenkilöä. Neuvostosotilaiden tähystyspaikka sijaitsi Espoonlahden rannalla Majvikin tornissa, lähellä Espoon rajaa.

Jälkiä näiltä ajoilta on edelleen olemassa, jos tietää mistä ja mitä etsiä. Näitä ovat betonibunkkerit, muut rakennelmat ja jopa lentotukikohdan jäänteet. Muita tutustumisen arvoisia paikkoja Kirkkonummella ovat keskiaikainen kivikirkko kuntakeskuksessa, Haapajärven kylän kaunis puukirkko, Hvitträskin kansallisromanttinen kartano Luomassa ja seurakuntakeskus. Kartanon rakensivat asuinpaikakseen kolme kuuluisaa suomalaista arkkitehtia: Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren. Vuonna 1984 rakennetun seurakuntakeskuksen suunnitteli Suomen kuuluisimpia tai jopa kuuluisin nykyarkkitehti Juha Leiviskä, mutta se puretaan vuonna 2024, vaikka Museovirasto kannatti sen suojelua ja arvioi sen olevan korjauskelpoinen.

Maantiede

Upinniemen rannikkoa.

Maantieteellisesti Kirkkonummella on kaksi suurta niemeä, Porkkalanniemi ja Upinniemi, joista jälkimmäisessä sijaitsee vuonna 1959 perustettu merivoimien tukikohta ja varuskunta. Porkkalaan osuu Itämeren mittakaavassa tärkeä muuttolintujen pysähdyspaikka. Porkkalanniemellä on myös Uudenmaan hiljaisimmaksi mitattu paikka. Nuuksion kansallispuistosta osa on Kirkkonummen puolella. Kasvimaantieteellisesti Kirkkonummi kuuluu hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen.

Kirkkonummella on 97 luonnonsuojelualuetta tai luonnonsuojelualueen osaa (2024).

Kirkkonummella sijaitsevat myös Metsähovin tutkimuslaitokset. Masalassa on Geodeettinen laitos. Kunnan alueella on 86 järveä, joista suurimmat ovat Vitträsk, Humaljärvi ja Storträsk – Bakträsk. Suurin osa järvistä sijaitsee Kirkkonummea halkovan rautatien pohjoispuolella.

Ilmasto

Kirkkonummella on kostea mannerilmasto (Köppen: Dfb). Siellä on pitkät ja kylmät talvet ja lämpimät kesät, keväisin ja syksyisin on sateista ja viileää. Kirkkonummella on samanlainen ilmasto kuin Hokkaidōlla ja Nova Scotialla. Sadetta on ympäri vuoden, mutta eniten alku- ja loppusyksystä. Lämpimin Kirkkonummella mitattu lämpötila on 34,8 °C ja kylmin -31,4 °C.

Kirkkonummen ilmastotilasto 2010-nykyaika
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −1,0 −2,2 4,6 9,4 15,7 20,5 22,6 21,1 15,7 8,5 3,5 0,0 ka. 9,9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −4,0 −5,7 −1,1 3,0 8,3 13,9 16,2 14,1 9,5 6,8 1,0 −2,6 ka. 5
Vrk:n keskilämpötila (°C) −2,4 −4,8 1,1 5,6 12,0 18,1 20,0 18,6 14,6 7,6 2,7 −1,3 ka. 7,7
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−1,0
−4,0
−2,2
−5,7
4,6
−1,1
9,4
3,0
15,7
8,3
20,5
13,9
22,6
16,2
21,1
14,1
15,7
9,5
8,5
6,8
3,5
1,0
0,0
−2,6
S
a
d
a
n
t
a
{{{satammi}}} {{{sahelmi}}} {{{samaalis}}} {{{sahuhti}}} {{{satouko}}} {{{sakesä}}} {{{saheinä}}} {{{saelo}}} {{{sasyys}}} {{{saloka}}} {{{samarras}}} {{{sajoulu}}}


Lähde:

Vapaa-aika

Kirkkonummella on useita uimarantoja meren ja järvien rannoilla, pitkä rantaviiva laajalla saaristolla veneilyyn, melontaan, kalastukseen ja sukellukseen, laajat luonnontilaiset alueet kuntoiluun ja suunnistukseen, kunnan ylläpitämät juoksu- ja murtomaahiihtoreitit, kevyen liikenteen reitit juoksemiseen, pyöräilyyn ja rullaluisteluun, uimahalli, jäähalli, kunnallinen sisäuimakeskus, viisi golfkenttää, joilla yhteensä kahdeksan täysipituista väylää ja laskettelukeskus (Peuramaa). Kirkkonummella on myös useita ratsastustalleja.

Kirkkonummella on kuvattu useita tv-sarjoja, elokuvia ja dokumentteja. Niistä Kirkkonummella on kuvattu joko useita jaksoja tai muutamia kohtauksia. Televisiosarjoista mainittakoon Team Ahma, Susikoira Roi – seikkailu saaristossa, Salatut elämät, Tallitähdet, Kansan mies, Tappajan näköinen mies ja elokuvista muun muassa Cyclomania.

Kylät ja taajamat

Kirkkolaakson aluetta Kirkkonummen keskustassa keväällä 2014. Taustalla näkyy kauppakeskus Kirsikka. Porkkalan venesatamaa syksyllä 2015.

Väestö

Kirkkonummen kirjasto, vihitty käyttöön syksyllä 2020. Kirkkonummen vesitorni. Otettu käyttöön syksyllä 2020.

Väestörakenne

Kirkkonummi on asukasluvultaan Suomen 28. suurin kunta. Kirkkonummen asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 41 160 asukasta, mikä on 2,3 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Kirkkonummen väkiluku on ollut nouseva 1990-luvulta lähtien. Kirkkonummen väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 56,1 prosenttia, mikä on noin 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Kirkkonummen väestöstä on 16,2 prosenttia. Työikäisiä Kirkkonummella on 63,4 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 20,4 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Kirkkonummella oli vuonna 2021 yhteensä 4 000 eli 9,9 prosenttia kaupungin asukkaista.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kirkkonummen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980    19 919
1985    23 255
1990    25 366
1995    27 316
2000    29 694
2005    33 581
2010    36 942
2015    38 649
2020    39 613
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Veikkolan taajamaa.

Vuoden 2020 lopussa Kirkkonummella oli 40 082 asukasta, joista 35 880 asui taajamissa, 3 628 haja-asutusalueilla ja 574:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kirkkonummen taajama-aste on 90,8 %. Kirkkonummen taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:

# Taajama Väkiluku
(31.12.2020)
1 Kirkkonummen kirkonkylä (Kirkkonummen keskusta) 20 353
2 Helsingin keskustaajama* 8 006
3 Veikkola* 5 924
4 Lapinkylä 888
5 Långvik 450
6 Saarlammi* 244
7 Kolmiranta* 15

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Masala ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Helsingin usean lähikunnan alueelle. Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 268 296 asukasta ja sen pinta-ala on 680,12 neliökilometriä. Saarlammin taajama sijaitsee pieniltä osin myös Siuntiossa. Veikkolan taajama sijaitsee Saarlammin tavoin pääosin Kirkkonummella, mutta pieneltä osin myös Vihdissä. Kolmirannan taajama ulottuu pääosin Espoon kaupungin alueelle.

Väkiluku suur- ja tilastoalueittain

Haapajärven kylä Pohjois-Kirkkonummella.

Kirkkonummen suuralueet ja tilastoalueet sekä niiden väkiluvut (2011):

Alue Väkiluku
Etelä-Kirkkonummi 2 539
– Eestinkylä 718
– Långvik 954
– Porkkala 517
– Upinniemi 350
Keski-Kirkkonummi 25 543
– Jorvas 1 003
– Keskusta 14 082
– Korkkulla 502
– Masala-Luoma 6 284
– Pikkalanlahti 2 378
– Sepänkylä 596
– Överby 698
Pohjois-Kirkkonummi 8 708
– Evitskog 705
– Haapajärvi 484
– Kylmälä 855
– Lapinkylä 1 109
– Veikkola 5 181
– Vols 374
Muut 402
Yhteensä 37 192

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kirkkonummella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

Nämä seurakunnat muodostavat Kirkkonummen seurakuntayhtymän (ruots. Kyrkslätts kyrkliga samfällighet).

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Kirkkonummella toimii Kyrkslätt Elimförsamling. Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kirkkonummella toimii Kirkkonummen helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kirkkonummen alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kirkkonummen kunnan nykyisellä alueella.

Liikenne

Kirkkonummen rautatieasema Kirkkonummen keskustassa uudenvuodenaattona 2006. Yhdystietä 1130 Kirkkonummella.

Kirkkonummen pohjoisosaa halkoo valtatie 1, jonka varrella sijaitsee Veikkola. Kirkkonummen keskusta taas on kantatien 51 varrella. Myös kantatien 50 eli Kehä III:n läntisin osuus sijaitsee Kirkkonummen alueella. Keskustan pääkatuja ovat Kirkkonummentie ja Ervastintie.

Kirkkonummen linja-autoyhteydet palvelevat pääasiassa koulu- ja työmatkaliikennettä, mutta esimerkiksi keskustasta pääsee linja-autolla puolessa tunnissa Helsingin keskustaan. Hajanainen yhdyskuntarakenne ei mahdollista joukkoliikenteen taloudellisesti kannattavaa järjestämistä tiiviimpiä taajama-alueita lukuun ottamatta. Pohjolan Liikenteen ja elokuusta 2014 alkaen myös Nurmijärven Linja Oy:n bussit palvelevat Etelä- ja Keski-Kirkkonummea sekä Veikkolaa.

Helsingin ja Turun välinen rantarata kulkee Kirkkonummen kautta, ja kunnan alueella sijaitsevat seuraavat rautatieasemat:

Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymään. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen U-junat kulkevat Helsingin ja Kirkkonummen välillä kaksi kertaa tunnissa ja pysähtyvät Masalan, Jorvaksen, Tolsan ja Kirkkonummen asemilla. Masalan ja Kirkkonummen keskustan asemalla pysähtyvät myös ruuhka-aikaan liikennöitävät X-junat sekä Siuntioon menevät Y-junat. Kirkkonummen keskustan asemalla pysähtyivät 26.3.2016 asti kaikki Helsingin ja Turun välillä liikennöivät kaukojunat, nykyisin vain junat 5.48 ja 6.58 Turkuun ja 18.55 ja 21.55 Helsinkiin. Kirkkonummen rautatieasemalta lähtee joka arkipäivä kolme linja-autovuoroa Karjaalle, josta on junayhteys Turkuun.

Suurimmat työnantajat

Kirkkonummen kunnan suurimmat työnantajat vuonna 2013 ovat:

Työnantaja Työntekijöitä
Kirkkonummen kunta 2 431
Oy LM Ericsson Ab 888
Rannikkoprikaati (entinen Suomenlahden Meripuolustusalue) 578
Prysmian Group Finland 255
Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslag 246
Suomen Sokeri 176
Saint-Gobain Rakennustuotteet 102
Danisco 90

Ruokakulttuuri

Kirkkonummen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suolasilakkakeitto ja ruisleipä sekä mannaryynistä tehty pannukakku.

Tunnustuksia

Kaksi Kirkkonummen kylää on saanut vuoden uusmaalaisen kylän kunniamaininnan: Luoma 2004 ja Evitskog 1989.

Tunnettuja asukkaita

Elinkeinoelämä Kulttuuri ja viihde Musiikki Tiede Urheilu Yhteiskunta ja politiikka Kesäasukkaat

Kesäasunnon Kirkkonummella omistavat muun muassa Samu Haber, Alexander Stubb, Kimi Räikkönen ja Teemu Selänne.

Fiktiiviset henkilöt

Ystävyyskunnat

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kunnanvaltuusto, Kirkkonummi Kirkkonummen kunta. Viitattu 16.4.2021.
  7. Eurostat
  8. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.1.2020.
  9. Muinaisuutemme jäljet 2015, s. 46, 92, 94
  10. a b c d Backman, S. & Ihrcke-Åberg, I: Vanha Kirkkonummi. Kyrkslätts hembygdsförening r.f., 2006.
  11. Muinaisuutemme jäljet 2015, s. 178
  12. Saulo Kepsu: Uuteen maahan – Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 14. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  13. a b Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 39–40. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  14. Salo, Jussi: Museo­vi­ras­tolta saatu lausunto puoltaa rakennuksen suojelua: Seura­kun­ta­talon suojelusta päätös vielä tänä vuonna? Kirkkonummen Sanomat. 13.8.2021. Viitattu 26.2.2024.
  15. Luonnonsuojelualueet Kirkkonummen kunta. Viitattu 26.2.2024.
  16. Kirkkonummen vesistöjen tila Kirkkonummi.fi (Arkistolinkki, arkistoitu 8.5.2017)
  17. Kirkkonummi, Finland timeanddate.com.
  18. Tilastot: Väestö Uudenmaan liitto. Viitattu 20.3.2024.
  19. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 26.1.2018.
  20. Taajama-aste alueittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022.
  21. a b c Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022.
  22. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 4.12.2018.
  23. Kylät ja asuinalueet Kirkkonummen kunta. Arkistoitu 25.6.2017. Viitattu 27.2.2013.
  24. a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  25. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  26. Helsingin ortodoksinen seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  27. Matalalattiabussit tulevat K-nummelle Viisykkönen. 11.2.2014. Viitattu 14.3.2014.
  28. Kirkkonummi tilastoina 2013 Kirkkonummi tilastoina 2013. Arkistoitu 8.3.2021. Viitattu 2.9.2018.
  29. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 56. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  30. a b c d e f Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.
  31. a b Ystävyyskunnat Kirkkonummen kunta. Arkistoitu 12.2.2011. Viitattu 23.7.2010.

Aiheesta muualla

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. joulukuuta 2023)
1. Helsinki 674 500 7. Jyväskylä 147 746 13. Lappeenranta 72 988 19. Porvoo 51 289 25. Lohja 45 645
2. Espoo 314 024 8. Kuopio 124 021 14. Vaasa 68 956 20. Salo 51 100 26. Nurmijärvi 44 785
3. Tampere 255 050 9. Lahti 120 693 15. Hämeenlinna 68 319 21. Kotka 50 500 27. Tuusula 41 338
4. Vantaa 247 443 10. Pori 83 106 16. Seinäjoki 66 160 22. Kokkola 48 295 28. Kirkkonummi 41 154
5. Oulu 214 633 11. Kouvola 78 880 17. Rovaniemi 65 286 23. Hyvinkää 46 901 29. Rauma 38 832
6. Turku 201 863 12. Joensuu 78 062 18. Mikkeli 51 919 24. Järvenpää 46 490 30. Kerava 38 211
Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet
Kokonaan luovutetut kunnat
kaupungit

Käkisalmi | Sortavala | Viipuri

kauppalat

Koivisto | Lahdenpohja

maalaiskunnat

Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo | Pyhäjärvi Vpl | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää

Osin luovutetut kunnat
sodan jälkeen muihin kuntiin yhdistetyt

Jääski | Korpiselkä | Pälkjärvi | Säkkijärvi | Vahviala

toimintaansa vuoden 1948 jälkeen jatkaneet

Ilomantsi | Inari | Kitee | Kuusamo | Lappee | Nuijamaa | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Uukuniemi | Värtsilä | Ylämaa

Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaan

Hanko

osin

Bromarv | Degerby | Espoo | Inkoo | Kirkkonummi | Siuntio

Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
 

Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo