Var1:n alueella on vuosien varrella syntynyt lukuisia tutkimuksia, keskusteluja ja keskusteluja. Perustamisestaan lähtien Kirmusjärvi on ollut kiinnostuksen kohteena paitsi akateemisella tasolla, myös yhteiskunnassa yleensä. Sen vaikutus on ollut sellainen, että se on läpäissyt jokapäiväisen elämän eri osa-alueet kulttuurista, politiikasta, taloudesta teknologiaan. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kirmusjärvi:n merkitystä, sen vaikutuksia ja vaikutusta nykymaailmassa. Sen alkuperästä nykypäivään analysoimme sen kehitystä ja roolia nyky-yhteiskunnassa.
Kirmusjärvi | |
---|---|
![]() Kirmusjärvi Leikkiläntieltä katsoen. |
|
Valtiot |
![]() |
Paikkakunta | Lohja (Sammatti) |
Koordinaatit | |
Järvinumero | 23.024.1.002 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 54 m[1] |
Rantaviiva | 25,2 km |
Pinta-ala | 3,56 km² |
Keskisyvyys | 3 m |
Suurin syvyys | 8 m |
Valuma-alue | 16 km² |
|
Kirmusjärvi on järvi Lohjan kaupungissa Sammatin Leikkilän kylässä. Järven koko on 3,56 neliökilometriä, ja Raatinjoen-Myllyojan valuma-alue, johon se kuuluu, on noin 16 neliökilometriä.[2] Sen suurin syvyys on kahdeksan metriä ja keskisyvyys kolme metriä. Järven rantaviivan pituus on 25,2 kilometriä.[3]
Järvi on melko rehevöitynyt, sillä sen ympäristössä on asutusta ja viljelyä. Järven suurimmat saaret ovat Isosaari, Vohlasaari, Selkäsaari, Härkäsaari, Ketosaari ja Lehtisaari. Järveen laskee Kolmpersjärvestä Kolmpersinoja ja Silmeestä Kirmustenpuro, Kulteenoja ja Silmeenoja.[3]
url
puuttuu. Maanmittauslaitoksen paikannimirekisteri, MaanmittauslaitosUrl. Tieto on haettu Wikidatasta.