Kirsi Aaltola

Nykymaailmassa Kirsi Aaltola:stä on tullut monien ihmisten yhä enemmän kiinnostava aihe. Olipa kyse historiallisesta merkityksestään, yhteiskuntavaikutuksestaan ​​tai vaikutuksestaan ​​nykykulttuuriin, Kirsi Aaltola on saanut asiantuntijoiden ja fanien huomion. Kun tutkimme Kirsi Aaltola:n eri puolia, kohtaamme monenlaisia ​​mielipiteitä, näkökulmia ja tunteita, jotka saavat meidät pohtimaan sen merkitystä ja merkitystä elämässämme. Tässä artikkelissa perehdymme Kirsi Aaltola:n kiehtovaan maailmaan löytääksemme sen useita ulottuvuuksia ja ymmärtääksemme paremmin sen vaikutusta todellisuutemme.

Kirsi Aaltola (o.s. Hyttinen[1], s. 16. tammikuuta 1986[2]) on suomalainen lentopalloilija ja valmentaja. Hän on voittanut rantalentopallon Suomen-mestaruuden vuonna 2010 (parina Merja Korhonen) ja 2013 (parina Taru Lahti) sekä edustanut Suomea Taru Lahden kanssa lajin EM-kilpailuissa 2013[3]. Lisäksi hän on pelannut lentopalloa pääsarjatasolla useita vuosia 2005–2013. Hän toimi Helsinki Volleyn valmentajana usean vuoden.

Koulutukseltaan Aaltola on kasvatustieteilijä. Hän on suorittanut kandidaatin ja maisterin tutkinnot Jyväskylän yliopiston kasvatustieteistä. Aaltola on väitellyt informaatioteknologian kognitiotieteistä. Hänen väitöskirjansa tavoitteena oli selvittää modernien oppimisympäristöjen vaikutuksia ihmisten oppimiseen ja taitojen hyödyntämiseen todellisessa työympäristössä.

Aaltola on toiminut vuodesta 2021 alkaen johtajana HAUS kehittämiskeskuksella.[4] Sitä ennen hän työskenteli VTT:llä.[5]

Kirsi Aaltolan puoliso on politiikan tutkija Mika Aaltola.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Tuleeko Kirsi Aaltolasta presidentin puoliso? – Taustat Kuopiossa ja Siilinjärvellä – Kuopiolaiset muistavat lentopallon huippupelaajana Viikkosavo. 29.11.2022. Viitattu 17.1.2024.
  2. ↑ Lentopallokirja 2012–2013, s. 83. Suomen Lentopalloliitto.
  3. ↑ Lentopallokirja 2019–2020, s. 331, 336. Suomen Lentopalloliitto.
  4. ↑ Kirsi Aaltola HAUS kehittämiskeskus. Viitattu 29.1.2024.
  5. ↑ Hanhinen, Hanna: VTT testasi lähes 300 kasvosuojusta – kansanmaskien suodatusteho oli heikko, ammattilaisten käyttöön soveltuvat suojukset pärjäsivät pääosin hyvin 10.6.2020. Yle. Viitattu 29.1.2024.