Kirsi Neuvonen

Tässä artikkelissa haluamme käsitellä Kirsi Neuvonen:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Kirsi Neuvonen:llä on keskeinen rooli jokapäiväisen elämämme eri osa-alueilla politiikasta talouteen, mukaan lukien kulttuuri ja teknologia. Sen vaikutus tulee yhä selvemmäksi ja sen tutkiminen on välttämätöntä ympäröivän maailman ymmärtämiseksi. Näillä linjoilla analysoimme Kirsi Neuvonen:een liittyviä eri näkökohtia, pohdimme sen merkitystä ja vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan.

Tämä artikkeli käsittelee kuvataiteilija Kirsi Neuvosta. Runoilija Kirsi Neuvosesta kertoo artikkeli Kiti Neuvonen.
Kirsi Neuvonen
Henkilötiedot
Syntynyt20. tammikuuta 1960
Keuruu
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti taidegraafikko
Taiteilija
Kuuluisimpia töitä Puku-sarja, mm. Mansikkapuku, Iltapuku ja Juhlapuku (1987)
Palkinnot

Kuvataiteen valtionpalkinto (1987), Suomi-palkinto (1997)

Kirsi Hannele Neuvonen (s. 20. tammikuuta 1960 Keuruu) on suomalainen kuvataiteilija ja taidegraafikko.[1][2]

Neuvonen opiskeli Savonlinnan Taidelukiossa ja Oriveden opiston kuvataidelinjalla sekä Lahden taidekoulussa 1980–1984. Lisäksi hän on suorittanut yrittäjyyden ja johtamisen erikoisammattitutkinnot.[3] Hän debytoi vuonna 1981.[4]

Neuvosen teki 1980- ja 1990-luvulla etsaus-, akvatinta- ja kuivaneulavedoksia. Vuosituhannen vaihteessa hän yhdisti polymeerigravyyria ja kopiosyövytystä sekä perinteistä metalligrafiikkaa. Neuvonen on käyttänyt töissään myös puuta ja paperivaloksia.

Neuvosen teoksissa toistuvat muutamat perusaiheet: puvut, talot, puut, suihkulähteet, ruukut, arkkitehtoniset elementit ja historialliset naishahmot. Hän käyttää usein viitteitä taidehistoriaan ja antiikin jumaltarustoon ja yhdistää valokuvia grafiikkaan.[5] Eräässä vaiheessa Neuvosen keskeisiä teosten elementtejä olivat kirjain- ja numeromerkit.[6] 2010-luvulla monotypiat, joissa painolaatalle maalattu yksilöllinen teos painetaan, nousivat Neuvosen uudemmassa tuotannossa keskeiseen asemaan samalla, kun hän on jatkanut aiemmin suunnittelemiensa grafiikan teostensa vedostamista kysynnän mukaan.[7][8]

Neuvonen on opettanut taidegrafiikkaa Jyväskylän Grafiikkapajalla ja Yhdysvalloissa sekä toiminut opettajana Jyväskylän yliopiston taidehistorian laitoksessa vuosina 1985-1993.[3] Hän on saanut Valtion kuvataidepalkinnon vuonna 1987 ja Suomi-palkinnon 1997.[9][4]

Neuvonen asuu ja työskentelee Jyväskylän Nenäinniemessä.[4] Hänellä on kaksi lasta. Harrastuksikseen Neuvonen on maininnut lukemisen ja puutarhanhoidon.[3]

Julkaisuja

  • Neuvonen, Kirsi: Arkeologisia kaivauksia. Atena Kustannus Oy, 2000. ISBN 951-796-202-9
  • Neuvonen, Kirsi: Jumalaisia naisia. Atena Kustannus Oy, 1997. ISBN 951-796-082-4
  • Huovi, Hannele: Paratiisipuku ja muita naisten unia. (Kuvat: Kirsi Neuvonen) Helsinki: Tammi, 1994. ISBN 951-31-0440-0
  • Neuvonen, Kirsi – Huovi, Hannele: Gepardi katsoo peiliin: Faabeleita. Tammi, 2003. ISBN 951-31-2839-3

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Kuka kukin on 2003, s. 652. Helsinki 2002. ISBN 951-1-18086-X
  2. ↑ Marjo-Riitta Simpanen: Taidegraafikko Kirsi Neuvonen cdn.shopify.com. 201x. Viitattu 4.10.2024.
  3. ↑ a b c Salonen, s. 20
  4. ↑ a b c Suomen kuvataiteilijat: verkkomatrikkeli.
  5. ↑ Kirsi Neuvonen: Grafiikkaa, "museotavaraa" 10.1.2003. Studio Mezzo. Viitattu 20.6.2007.
  6. ↑ Kirsi Neuvonen Sanataidetta ja aikakäsityksiä 2006. Suomen Taidegraafikot / Galleria G. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 20.6.2007.
  7. ↑ Heli Peltoniemi: Yli tuhannen vedoksen taidegraafikko – Kirsi Neuvonen keskittyy jatkossa uniikkiteoksiin, mutta vedostettavaa hänellä riittää loppuelämäksi (tilaajille) Turun Sanomat, ts.fi. 27.8.2019. Viitattu 4.10.2024.
  8. ↑ Minna Vilkuna: Taiteilija luonnehtii teoksiaan söpöilyksi: ”Unelmointi kuuluu joka elämänvaiheeseen” Suur-Jyväskylän Lehti, sjl.fi. 19.6.2022. Viitattu 4.10.2024.
  9. ↑ Tuusulan Taide- ja kulttuurikeskus.

Aiheesta muualla