Nykymaailmassa Kirsti Narinen:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Olipa kyse sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin, sen merkityksestä historiassa tai sen tulevaisuuden mahdollisuuksiin, Kirsti Narinen on kiinnittänyt ihmisten huomion kaikilta elämänaloilta. Akateemikoista viihteen ystäville eri alojen ammattilaisiin kaikki näyttävät löytävän arvoa Kirsti Narinen-ilmiön tutkimisesta ja ymmärtämisestä. Tässä artikkelissa perehdymme Kirsti Narinen:n eri näkökohtiin ja näkökulmiin tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Kirsti Narinen | |
---|---|
![]() Kirsti Narinen vuonna 2017. |
|
Henkilötiedot | |
Muut nimet | Kirsti Narinen (o.s. Päällysaho) |
Syntynyt | 13. marraskuuta 1960 Lappajärvi |
Kansalaisuus | Suomi |
Arvonimi | diplomaatti |
|
Kirsti Narinen (o.s. Päällysaho[1]; s. 13. marraskuuta 1960[2][3] Lappajärvi[4]) on suomalainen diplomaatti, joka toimii ulkoministeriöstä käsin kiertävänä suurlähettiläänä Etelä-Kaukasiassa toimialueenaan Armenia, Azerbaidžan ja Georgia.[5][6]
Hän toimi aiemmin Virossa Suomen Tallinnan-suurlähettiläänä 2014–2018, jonka jälkeen hän toimi Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen kansainvälisten suhteiden päällikönä 2018–2020.[4][7] Narinen työskenteli myös aiemmin Tallinnan-suurlähetystössä kakkosvirkamiehenä[8] vuosina 1993–1998 ja toiminut Suomen ulkomaanedustustoissa Leningradissa ja myöhemmin Pietarin-pääkonsulinvirastossa ja Ljubljanan-suurlähetystössä. Tallinnaan Narinen siirtyi ulkoministeriön hallintopalveluista työhyvinvointipäällikön tehtävistä.[4] Narinen on työskennellyt ulkoministeriössä myös poliittisella osastolla ja Eurooppa-osastolla. Hän on aloittanut ulkoministeriössä vuonna 1984.[9]
Narinen suoritti kansainvälisen IB-ylioppilastutkinnon Pearson College UWC:ssä Kanadassa vuonna 1979, jonne hän sai Suomen Kulttuurirahaston stipendin.[10] Tämän jälkeen hän valmistui oikeustieteiden kandidaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1985.[2]