Kiskon kirkko
Nykymaailmassa Kiskon kirkko on ottanut perustavanlaatuisen roolin yhteiskunnassa. Olipa kyseessä keskustelun aihe, tärkeän tapahtuman päähenkilö tai tietyn alueen edustaja, Kiskon kirkko on kiinnittänyt ihmisten huomion ympäri maailmaa. Populaarikulttuurin vaikutuksesta politiikkaan Kiskon kirkko on osoittautunut relevantiksi aiheeksi, joka ansaitsee analysoinnin ja keskustelun. Tässä artikkelissa perehdymme Kiskon kirkko:n maailmaan ja tutkimme sen merkitystä ja vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.
| Kiskon kirkko | |
|---|---|
 Kiskon kirkko. Keskiaikainen sakaristo on kuvassa vasemmalla. |
|
| Sijainti | Kisko, Salo |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Salon seurakunta |
| Rakentamisvuosi |
1810 (kirkko) 1510–1530 (sakaristo) |
| Materiaali | harmaakivi |
 |
|
Olkoon heidän perintönsä meille niin kuin valtakirja Isänmaan, jolla uudet sukupolvet työhön kutsumukseen suureen siunataan.
Kiskon kirkko on Salon seurakunnan kirkko entisessä Kiskon kunnassa, nykyisessä Salossa. Se on kahdeksankulmainen puukirkko, joka on rakennettu vuonna 1810 vuonna 1807 palaneen ristikirkon tilalle.[1] Kirkon rakensi Turun kaupunginarkkitehtina toiminut muurarimestari Johan Sundsten Tukholmasta saatujen piirustusten mukaisesti.
Kirkkoon liittyy keskiaikainen kivisakaristo, joka on keskiaikaisen kirkkohankkeen ainoa toteutunut osa. Se rakennettiin todennäköisesti noin vuosina 1510–1530.[1] Sakaristo on muuttunut paljon keskiaikaisesta asustaan. Sen harjakatto päätyinen purettiin uutta ristikirkkoa rakennettaessa vuosina 1738–1741.[1]
Kirkon sankaripatsas on kuvanveistäjä Lauri Leppäsen työ vuodelta 1947.
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 68–69. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiskon kirkko Wikimedia Commonsissa
- Kiskon kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.