Kitinen

Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Kitinen:n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Kitinen on ollut tutkimuksen ja kiistan aiheena, ja yritämme tässä artikkelissa valaista sen tärkeimpiä näkökohtia. Kitinen:llä on alusta lähtien tähän päivään asti ollut ratkaiseva rooli eri alueilla, ja sen kulkureitin ymmärtäminen on välttämätöntä ymmärtääksesi sen merkityksen nykyään. Liity kanssamme tälle matkalle selvittääksesi Kitinen:n salaisuudet ja mysteerit.

Kitinen
Joki Pelkosenniemen kirkolta pohjoiseen.
Joki Pelkosenniemen kirkolta pohjoiseen.
Alkulähde Kitinlatvavuoma, Kittilä
Laskupaikka Kemijoki, Pelkosenniemi
Maat Suomi
Pituus 235 km
Kartta
Kitinen

Kitinen on Suomen neljänneksi suurin joki ja Kemijoen 235 kilometriä pitkä sivujoki Kittilän, Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntien alueella Suomen Lapissa.[1][2] Sen varrella on kaikkiaan seitsemän vesivoimalaitosta ja useita tekojärviä, suurimpana Porttipahdan tekojärvi yläjuoksulla. Kitisen sivujokia ovat Luiro, Sattanen ja Jeesiöjoki.

Kitisen voimalaitokset

Järjestyksessä alajuoksulta lähtien:

Nimi Teho MW Kunta Yhtiö
Kokkosniva 25 Pelkosenniemi Kemijoki Oy
Kurkiaska 27 Sodankylä Kemijoki Oy
Kelukoski 9,8 Sodankylä Kemijoki Oy
Matarakoski 11 Sodankylä Kemijoki Oy
Vajukoski 21 Sodankylä Kemijoki Oy
Kurittukoski 15 Sodankylä Kemijoki Oy
Porttipahta 35 Sodankylä Kemijoki Oy

Lähteet

  1. ↑ Aija Degerman: Kelujärvi–Rajala yleiskaava: Luontoselvitys (sivu 8) 27.9.2006. Air-ix Ympäristö oy / Sodankylän kaupunki. Arkistoitu 2.2.2016. Viitattu 25.5.2011.
  2. ↑ Värriötunturit ja Kemin lähteet Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasema. Viitattu 25.5.2011.

Aiheesta muualla