Nykymaailmassa Kittilän kirkonkylä:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Kittilän kirkonkylä on herättänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion yhteiskunnallisista vaikutuksistaan arjen eri osa-alueisiin. Historiallisen taustan ja nykyajan merkityksen vuoksi on selvää, että Kittilän kirkonkylä on aihe, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen. Tässä artikkelissa analysoimme Kittilän kirkonkylä:n eri näkökohtia ja tarkastelemme sen vaikutuksia eri alueilla, jotta voimme tarjota kattavan kuvan sen merkityksestä ja vaikutuksesta nykymaailmassa.
Kittilän kirkonkylä | |
---|---|
![]() Kantatie 79 kulkee Kittilän kirkonkylän läpi. Kuva on maaliskuun 2013 lopulta. |
|
![]() ![]() Kittilän kirkonkylä |
|
Koordinaatit: |
|
Pinta-ala (taajama) | |
– Kokonaispinta-ala | 4,59 km² |
Väkiluku (31.12.2021) (taajama) | 2 192 |
Postinumero | 99100 |
Kittilän kirkonkylä on Kittilän kuntakeskus, jossa toimii kunnan ja valtion virastoja ja johon on keskittynyt kaupallisia ja kulttuuripalveluja. Kantatie 79 Rovaniemeltä Muonioon johtaa kirkonkylän läpi. Kyläraitilla on pituutta nelisen kilometriä. Ounasjoki kulkee lähimmillään parinsadan metrin päässä kantatiestä sen koillispuolella ja kevättulvat ovatkin aiheuttaneet vahinkoja ja tulvasuojauksen tarvetta kirkonkylällä.[1]
Vuoden 2021 lopussa Kittilän kirkonkylän taajaman väkiluku oli 2 192, ja sen pinta-ala oli 4,59 neliökilometriä.[2]
Kirkonkylässä on valtion ja kunnan virastoja, terveyskeskus ja kirjasto.[3]
Kirkonkylässä on Carl Ludvig Engelin suunnittelema vuonna 1831 valmistunut puukirkko.[4] Kylällä on kittiläläisen taidemaalari Einari Junttilan entinen kotitalo, jossa toimii Junttilan töitä esittelevä museo.[5] Myös toisen kylän taiteilijan, kuvataiteilija Kalervo Palsan asuinmökki ja ateljee on kunnostettu vierailukohteeksi.[6]