Nykymaailmassa Kizzuwatna:stä on tullut jatkuvasti ajankohtainen aihe yhteiskunnan eri alueilla. Kizzuwatna:n merkitys heijastuu sen vaikutuksessa ihmisten jokapäiväiseen elämään sekä sen vaikutukseen päätöksentekoon poliittisella, taloudellisella ja sosiaalisella tasolla. Historiallisesta alkuperästään nykyiseen evoluutioonsa Kizzuwatna on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena kaikkialla maailmassa. Tässä artikkelissa käsitellään Kizzuwatna:een liittyviä eri näkökohtia, joiden tarkoituksena on analysoida sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä nykyään.
Kizzuwatna oli muinainen valtakunta, joka sijaitsi Anatolian niemimaan kaakkoisosassa. Myöhemmin samalla alueella sijaitsi Persian ja Rooman valtakuntien osana ollut Kilikia. Alue sijaitsi Kappadokian alueen eteläpuolella ja Arzawan itäpuolella. Kizzuwatnan väestö oli sekoitus luuvilaisia, heettiläisiä ja hurrilaisia. Ensimmäiset luuvilaiset tulivat alueelle noin 2300 eaa. Hurrilaisia tuli Urkešista ja Nawarista Kizzuwatnaan noin 1600 eaa. alkaen. Kizzuwatna joutui Mitannin valtakunnan alaisuuteen noin 1470 eaa.[1]