Nykymaailmassa Klassillinen arkeologia:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe useille ihmisille ympäri maailmaa. Ilmestymisestään lähtien Klassillinen arkeologia on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja harrastajien huomion ja synnyttänyt syvällisiä keskusteluja, tutkimusta ja analyyseja sen vaikutuksista ja seurauksista. Klassillinen arkeologia, jolla on tuntuva vaikutus nyky-yhteiskuntaan, on onnistunut tunkeutumaan jokapäiväisen elämän eri osa-alueille politiikasta populaarikulttuuriin, ja siitä on tullut ilmiö, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Klassillinen arkeologia:een liittyviä eri näkökohtia, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskunnan eri puoliin.
Klassillinen arkeologia (myös klassinen arkeologia) on arkeologian haara, joka on erikoistunut tutkimaan klassisen antiikin eli Kreikan ja Rooman ja näiden kulttuurien vaikutuspiiriin joutuneiden alueiden muinaisjäännöksiä. Se on klassillisen filologian ohella yksi antiikintutkimuksen päähaaroista.
Klassillista arkeologiaa voi Suomessa opiskella Turun yliopistossa. Toinen tärkeä kotimainen toimija on Suomen klassillisen arkeologian seura, joka julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää jäsenlehteä Fossaa. Seuran tarkoituksena on edistää klassillisen arkeologian tutkimusta ja tuntemusta Suomessa.
Tunnettuja esimerkkejä suomalaisten klassillisten arkeologien työstä ovat kaivaukset Pompejissa, Crustumeriumissa, Arakhamitaissa, Thesprotiassa ja Aaroninvuorella Petrassa.
Suomalaista klassillista arkeologiaa: