Kloriitti (mineraali)
Kloriitti (mineraali):n teema on vuosien varrella kiinnittänyt monien ihmisten huomion ja uteliaisuuden. Se on aihe, joka on herättänyt keskustelua, keskustelua ja pohdintaa yhteiskunnan eri osa-alueilla. Akateemisesta kentästä populaarialalle Kloriitti (mineraali) on ollut tutkimuksen, analyysin ja tutkimisen kohteena. Yhteiskunnan edetessä ja kehittyessä Kloriitti (mineraali):n kiinnostavuus ja merkitys muuttuu jatkuvasti, laajenee uusille alueille ja herättää uusia kysymyksiä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kloriitti (mineraali):n merkitystä ja vaikutusta eri yhteyksissä sekä sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.
| Kloriitti | |
|---|---|
 |
|
| Luokka | silikaattimineraalit |
| Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Väri | vihreä |
| Asu | suomuinen |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 2–3 |
| Optiset ominaisuudet | |
| Kiilto | lasikiilto tai samea |
| Aiheesta muualla | |
Kloriitti on silikaatteihin kuuluva mineraali. Se on väriltään usein vihertävää ja sen kiilto on lasimainen tai samea. Kloriitin pinta tuntuu usein rasvaiselta ja sen rakenne on usein kiillemäisen suomuinen. Kloriitin kovuus Mohsin asteikolla on 2–3, minkä avulla se on helppo erottaa talkista[1], jonka kovuus Mohsin asteikolla on vain 1.
Kloriittia tavataan magmakivissä useiden mineraalien muuntumistuloksena. Kloriittia on myös sedimenttikivien savimineraalina. Erityisen runsaasti sitä on kloriittiliuskeessa.[1]
Lähteet
- ↑ a b Kari Kajuutti (toim.): Luonnonmaantieteen perusteita, s. 83. (Turun Yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja B 7) Turku: Turun Yliopisto, 2009. ISBN 978-951-29-3821-6