Nykyään Koivisto (Perniö) on erittäin tärkeä aihe, josta keskustellaan ja analysoidaan useilla alueilla. Politiikasta tieteeseen Koivisto (Perniö) on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Sen vaikutus on kiistaton, ja sen vaikutus ulottuu modernin yhteiskunnan eri puolille. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Koivisto (Perniö):n eri näkökohtia, sen vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja. Sen historiasta tulevaisuuteen sukeltamme yksityiskohtaiseen analyysiin, joka pyrkii valaisemaan tätä tänään erittäin tärkeää aihetta.
Koivisto on pieni kylä Salon kaupungin Perniössä. Kylä sijaitsee Perniön kaakkoisosassa Kyynäräjärvenojan varrella hieman erillään muista kylistä.
Koivisto sijaitsee kahdella mäellä kylää halkovan Kyynäräjärvenojan molemmin puolin. Kylässä on neljä taloa, sekä pari kesämökkiä. Naapurikylän Lintilän yksi talo on rakennettu Koiviston kylänmäen yhteyteen. Toinen naapurikylä Kyynärä on tuonnempana idässä.[1]
Koiviston kylä lienee syntynyt viimeistään 1200-luvulla. Kylässä on ollut kolme kantatilaa, joista Keskitalo on muodostanut Lintilän kantatilan kanssa yhdessä ratsutilan. Keskitalo ja Isotalo liitettiin Lintilään 1920, jolloin kyläalue pieneni huomattavasti. Vähätalo jäi Koiviston ainoaksi kantatilaksi, jonka torpat Mannila ja Hakala itsenäistyivät 1931. Vuonna 1951 Vähätalosta lohkottiin vielä Myllymäki. Uudempaa asutusta kylään ei ole syntynyt.[2]