Kollaboratiivinen editointi

Nykyään Kollaboratiivinen editointi:stä on tullut erittäin tärkeä kysymys yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Kollaboratiivinen editointi on ottanut perustavanlaatuisen roolin elämässämme ja vaikuttanut kaikkeen kommunikaatiotavasta poliittisiin päätöksiimme. Siksi on erittäin tärkeää analysoida perusteellisesti Kollaboratiivinen editointi:n vaikutukset jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Tässä artikkelissa tutkimme Kollaboratiivinen editointi:n merkitystä nykymaailmassa ja tarjoamme täydellisen yleiskatsauksen, jonka tarkoituksena ei ole vain tiedottaa, vaan myös herättää pohdintaa ja keskustelua tästä tärkeästä aiheesta.

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Lähdeluettelo paremmaksi

Kollaboratiivinen editointi (engl. collaborative editing) tarkoittaa saman dokumentin muokkaamista tietokoneohjelmalla siten, että työhön osallistuu kaksi tai useampi henkilö. Keskeinen ero perinteiseen muokkaukseen on siinä, että muutokset tapahtuvat keskitetysti eikä muokattavaa dokumenttia tarvitse siirtää henkilöltä toiselle. Wikit sinänsä ovat esimerkki kollaboratiivisesta editoinnista. Monenlaisia dokumentteja voidaan muokata yhteistyössä, tyypillinen tapaus ovat erilaiset tekstidokumentit, esimerkiksi ohjelmointityökalut ja tekstieditorit. Toisaalta tietokoneohjelmien whiteboard-ominaisuudet, sillä kyse on samanaikaisesta piirtämisestä.

Kollaboratiivista editointia on sekä samanaikaista (synkronista) että eriaikaan tapahtuvaa (asynkronista). Esimerkkejä eriaikaisista järjestelmistä ovat Wikit, versionhallintajärjestelmät ja jotkin tekstinkäsittelyohjelmista, vaikkapa Microsoft Word. Samanaikaisia järjestelmiä ovat muun muassa SubEthaEdit, MoonEdit ja Gobby.

Minörin mukaan tekstin kollaboratiivinen muokkaaminen ei ole tiukasti joko synkroninen tai asynkroninen prosessi vaan kummallakin editointitavalla on käyttöä. Luonnostelu tai ideointi on tyypillisesti synkronista siinä missä esimerkiksi dokumentin katselmointi tehdään useimmiten eriaikaisesti.

Vaikkei Ignatin mukaan kollaboratiivinen editointi ole vielä yleistynyt, sitä on tutkittu yliopistopiireissä kauan. Kollaboratiivinen editointi kuuluu yhteistyön tietokonetukeen (collaborative co-operative work CSCW), joka on oma tietojärjestelmätieteen (information systems) osa-alue. Kollaboratiivisia editoreja on tutkittu jo 90-luvulla.

Koska kollaboratiivinen editointi kuuluu yhteistyön tietokonetukeen, se jakaa tieteenalan yleiset haasteet. Eräs niistä on tietoisuus (engl. awareness), joka liittyy tilanteen tasalla pysymisen yhteistyössä. Tosiaikaisista editoreista esimerkiksi SubEthaEdit sisältää mahdollisuuden tekstikeskusteluun dokumentin muokkaamisen ohessa. Eräs vaihtoehto tosiaikaiseen editointiin on käyttää editorin rinnalla erillistä sovellusta kommunikointiin. Eriaikaisessa muokkauksessa kommunikointiin voidaan käyttää dokumentin metadataa. Konkreettisena esimerkkinä versionhallintaohjelmissa voi versioon kirjoittaa muutoksia kuvaavia kommentteja, jotka eivät ole osa itse dokumenttia.

Toisena haasteena on tiedon yhdenmukaisuuden varmistaminen kaikkien käyttäjien kesken. Asynkronisissa järjestelmissä tämä onnistuu yleensä perinteisillä versiointimenetelmillä, mutta synkronisten järjestelmien haasteena on välittää päivittyvä tieto kaikille osapuolille mahdollisimman pian, ilman konflikteja sekä automaattisesti. Järjestelmän täytyy tunnistaa muutosten välinen kausaliteetti ja toteuttaa jonkinlainen automaattinen konfliktienratkaisu.

Lähteet

 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.