Kolmannen asteen yhteys
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Kolmannen asteen yhteys, joka on viime aikoina noussut merkityksellisemmäksi sen vaikutuksensa vuoksi useilla aloilla. Ilmestymisestään lähtien Kolmannen asteen yhteys on herättänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostusta ja synnyttänyt keskustelua ja pohdiskelua sen vaikutuksista. Kattavan analyysin avulla tutkitaan Kolmannen asteen yhteys:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykyiseen yhteiskuntaan. Samoin tarkastellaan tämän ilmiön ympärillä olevia erilaisia näkökulmia ja kantoja, jotta siitä saataisiin täydellinen ja objektiivinen näkemys.
| Kolmannen asteen yhteys | |
|---|---|
| Close Encounters of the Third Kind | |
 |
|
| Ohjaaja | Steven Spielberg |
| Käsikirjoittaja | Steven Spielberg |
| Tuottaja |
Julia Phillips Michael Phillips |
| Säveltäjä | John Williams |
| Kuvaaja | Vilmos Zsigmond |
| Leikkaaja | Michael Kahn |
| Tuotantosuunnittelija | Joe Alves |
| Pääosat |
Richard Dreyfuss François Truffaut Melinda Dillon Teri Garr |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Columbia Pictures |
| Levittäjä |
Columbia Pictures Netflix |
| Ensi-ilta |
 16. marraskuuta 1977 3. maaliskuuta 1978 |
| Kesto | 135 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 20 000 000 USD |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
|
|
|
Kolmannen asteen yhteys (Close Encounters of the Third Kind) on tieteisfantasiaelokuva vuodelta 1977. Sen on ohjannut Steven Spielberg.
Ajatus tästä elokuvasta oli hautunut ohjaajan mielessä kauan. Hän aloitti työn pian Tappajahain valmistuttua.[1]
Spielberg valitsi kuvaajaksi Vilmos Zsigmondin, jonka kanssa hän oli työskennellyt tehdessään elokuvaa Kovat ratsastajat (1974). Elokuvalle annettiin terävä, nykyaikainen ilme, jossa yötaivas sai erityishuomiota osakseen.[1]
Elokuvan neuvonantajana toimi tähtitieteen professori, ufotutkija ja -kirjailija J. Allen Hynek. Hänellä on elokuvassa cameorooli.[2]
Laajamittaiset kuvatehosteet toteuttaakseen Zsigmond toimi yhdessä erikoistehostekuvaaja Douglas Trumbullin kanssa. Trumbull kuvasi elokuvan hehkuvat optiset illuusiot 65 millimetrin filmille taatakseen parhaimman laadun siirrettäessä 35 mm anamorfiselle filmille.[1]
Douglas Slocomben, László Kovácsin ja John Alonzon tuella Zsigmond loi yötaivaalle rikkaita, värikkäitä näkymiä, jotka ovat ainutlaatuisia ja saaneet sittemmin ikonin kaltaisen aseman. Zsigmond voitti työstään Oscarin.[1] Elokuva oli ehdolla myös kahdeksan muun Oscarin (muun muassa erikoistehosteet, leikkaus, äänitehosteet, ohjaus, naissivuosa) ja kolmen Golden Globe -palkinnon saajaksi.[3]
Juoni
Elokuvassa puhelinlankojen asentaja Roy Neary kohtaa salaperäisen valoilmiön tutkiessaan outoa oikosulkua ja alkaa sen jälkeen etsiä erikoisen näköistä vuorta, josta hän saa näkyjä. Pakkomielteinen etsintä johtaa Nearyn perheen hajoamiseen mutta vie hänet lopulta maan ulkopuolisten olentojen laskeutumispaikalle. Samaan aikaan ranskalainen ufologi Claude Lacombe kiertää eri puolilla maailmaa tutkimassa merkillisiä tapahtumia kuten keskelle autiomaita ilmestyneitä kadonneita laivoja ja lentokoneita. Tapauksia yhdistävät silminnäkijöiden havainnot valoilmiöistä sekä yksinkertaisesta sävelmästä, joka myöhemmin osoittautuu ulkoavaruuden olentojen tervehdykseksi Maan asukkaille. Lopussa suuri lentävä lautanen laskeutuu Pohjois-Amerikkaan ja ihmiskunta saa ensimmäistä kertaa välittömän yhteyden nähtävästi ystävällismielisiin humanoideihin.[4]
Näyttelijöitä
| Richard Dreyfuss | … | Roy Neary |
| François Truffaut | … | Claude Lacombe |
| Teri Garr | … | Ronnie Neary |
| Melinda Dillon | … | Jillian Guiler |
| Bob Balaban | … | David Laughlin |
| J. Patrick McNamara | … | projektivetäjä |
| Warren J. Kemmerling | … | Wild Bill |
| Roberts Blossom | … | viljelijä |
| Philip Dodds | … | Jean Claude |
| Cary Guffey | … | Barry Guiler |
| Lance Henriksen | … | Robert |
| Shawn Bishop | … | Brad Neary |
| Adrienne Campbell | … | Silvia Neary |
| Justin Dreyfuss | … | Toby Neary |
DVD-versiot
- 30-vuotisjuhlansa kunniaksi elokuvasta julkaistiin kolme levyä sisältävä Ultimate Edition. Se sisältää elokuvan alkuperäisen teatteriversion, erikoisversion vuodelta 1980, ja ohjaajan leikkaaman version vuodelta 1997. Tämän painoksen sisältämät versiot ovat kuvaltaan puhtaita sekä teräviä ja niissä on hyvä kontrasti. Ääniraita on kirpeä ja sen bassot kuulostavat raskailta. Ääniraitoja on kaksi, niistä DTS-muotoinen on hieman parempilaatuinen. Mukana on kokopitkä dokumenttielokuva elokuvan tuotannosta, valokuvakirja ja täysikokoinen juliste.[1]
- Vuoden 2001 huolellinen DVD-versio
- Vuoden 1997 DVD-versio Director's Cut, jonka kuvassa on heikko kontrasti.
- Vuoden 1990 Laserdisc-painos, jonka julkaisi Criterion Collection
Elokuvasta on käytetty Suomessa myös nimeä Kolmannen asteen yhteys - me emme ole yksin. [5]
Kirja
Kolmannen asteen yhteys -niminen kirja julkaistiin suomeksi 1978 Steven Spielbergin nimellä. Kirja seuraa pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta elokuvaa. Huomattavin ero on kohtaus, jossa Ron Neary käy DAX-lentotukikohdassa, riitelee ja löytää sähkökeskuksen. Hän sytyttää ja sammuttaa hallintorakennuksen huoneiden valoja siten että ikkunoista muodostuu ulospäin näkyvä sana UFO.[6]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c d e American Cinematographer
- ↑ Tapani Koivula Ufojen kosminen viesti s.85 WSOY 1988 ISBN 951-0-15079-7
- ↑ Yahoo Movies
- ↑ Kolmannen asteen yhteys: erikoisversio Kino Regina. Viitattu 26.11.2022.
- ↑ Elonet
- ↑ Spielberg, Steven: Kolmannen asteen yhteys, s. 111. ((Close encounters of the third kind, 1977.) Kansialanimeke: Me emme ole yksin... Suomentanut Aarne T. K. Lahtinen) Helsinki: Tammi, 1978. ISBN 951-30-4375-4