Kolmialfareaktio
Tässä artikkelissa käsittelemme Kolmialfareaktio-aihetta täydellisesti ja yksityiskohtaisesti tavoitteenamme tarjota lukijalle syvällinen ja päivitetty näkemys tästä aiheesta. Sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen sen pääominaisuuksien, sovellusten ja mahdollisten vaikutusten kautta eri alueilla. Kolmialfareaktio on nykyään erittäin tärkeä aihe, joka herättää kiinnostusta asiantuntijoiden ja asiantuntijoiden lisäksi myös suuressa tiedonhaluisessa yleisössä. Siksi seuraavilla riveillä syvennymme sen eri puoliin tarjotaksemme rikastuttavan ja kontekstualisoidun näkökulman Kolmialfareaktio:een.
Kolmialfareaktio on tapahtuma, jossa helium palaa hiileksi. Tapahtuma on mahdollista tähtien ytimessä, jossa on riittävä lämpötila.[1] Monet tähdet alkavat polttaa heliumia kasvettuaan punaiseksi jättiläiseksi. On myös muita alfareaktioita kuin kolmialfareaktio.
Reaktion kulku
Kolmialfareaktiossa kolme heliumydintä eli alfahiukkasta yhdistyy hiiliatomiksi. Ensin kaksi heliumatomia yhdistyy berylliumatomiksi, johon törmää heliumatomi. Tällöin syntyy hiiliatomi. Beryllium pysyy kasassa vain hyvin lyhyen aikaa, joten reaktio vaatii suuria tiheyksiä ja 100 miljoonan kelvinin lämpötilan.
Kolmialfareaktion voi esittää reaktiokaavoilla:
- 4He + 4He ↔ 8Be + γ
- 8Be + 4He ↔ 12C + γ + 7,367 MeV
Kolmialfareaktio vapauttaa energiaa nettona 7,275 MeV. Beryllium hajoaa 2,6×10-16 sekunnissa. Jos hiiliatomiin törmää vielä heliumydin, syntyy happea.
- 12C + 4He → 16O + γ
Lähteet
- ↑ Hannu Karttunen, Pekka Kröger, Heikki Oja, Markku Poutanen ja K. J. Donner: Fundamental astronomy, 4. painos, s. 240. Springer, 2003. ISBN 9783540001799 Google book (limited preview) Viitattu 3.12.09. (englanniksi)