Kolmisoutu

Seuraava artikkeli käsittelee Kolmisoutu-ongelmaa, josta on tullut tärkeä viime vuosina. Kolmisoutu on syntymästään lähtien herättänyt suurta kiinnostusta asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa, mikä on herättänyt keskustelua ja pohdiskelua sen merkityksestä ja vaikutuksista eri alueilla. Kolmisoutu on noussut tutkimus- ja keskustelunaiheeksi useilla eri aloilla, olipa kyse muun muassa tieteestä, tekniikasta, historiasta, politiikasta, kulttuurista. Tämän artikkelin aikana analysoidaan Kolmisoutu:een liittyviä eri näkökohtia, jotta saadaan kattava ja laaja näkemys sen merkityksestä ja vaikutuksista.

Yksi harvoista antiikin ajan kolmisoudun kuvauksista.
Kreikkalaisen kolmisoudun puinen malli. Deutsches Museum, München.

Kolmisoutu eli trieeri (m.kreik. τριήρης, triērēs) tai trireemi (lat. triremis) oli antiikin aikana yleinen soudettava sotalaiva eli kaleeri. Kolmisoudussa oli airoja kolmessa rivissä kummallakin puolella. Neli- ja viisisouduissa oli oletettavasti myös kolme airoparia, mutta yhdessä airossa oli useampia soutajia.

Kolmisoutuja käyttivät ensimmäisinä foinikialaiset. Myös antiikin kreikkalaiset ja roomalaiset käyttivät kolmisoutuja. Roomalaisessa kolmisoudussa oli molemmin puolin 60 soutajaa, jotka olivat pääasiassa orjia. Kannella oli keihäin aseistautuneita legioonalaisia. Puunilaissotien aikana nopeammat viisisoudut syrjäyttivät kolmisoudut.[1]

Katso myös

Aiheesta muualla


Lähteet

  1. Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 5. Rooma, s. 7. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09733-0