Konrad Hällstén

Seuraavassa artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Konrad Hällstén:n aihetta ja sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueille. Sen alkuperästä nykyiseen kehitykseen analysoimme sen vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään sekä ammatti- ja koulutusaloilla. Tarkastellaan kriittisesti ja pohdiskelevasti Konrad Hällstén:een liittyviä eri näkökohtia sen seurauksista sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Sukeltaamme tähän aiheeseen haastattelujen, tutkimuksen ja konkreettisten esimerkkien avulla ymmärtääksemme sen merkityksen ja mahdolliset seuraukset. Liity meihin tälle Konrad Hällstén:n löytö- ja tiedustelumatkalle!

Konrad Gabriel Hällstén (18. elokuuta 1835 Paltamo – 10. toukokuuta 1913 Helsinki) oli suomalainen fysiologi, joka sai valtioneuvoksen arvon 1899.[1][2]

Hällsténin vanhemmat olivat kappalainen Berndt Gustaf Hällstén ja Sanna Sofia Stenbäck. Ylioppilaaksi hän tuli 1856 ja valmistui maisteriksi 1860 ja lääketieteen tohtoriksi 1866. Fysiologian dosentti hänest tuli 1869, Helsingin yliopiston anatomian ja fysiologian professori hän oli 1874–1882 ja fysiologian professori 1882–1899. Hällstén tutki hermo- ja lihasfysiologiaa sekä keskushermoston ja silmän fysiologiaa.[1][2]

Lähteet

  1. ↑ a b Biografinen Nimikirja: Elämäkertoja Suomen entisiltä ja nykyajoilta s. 310. Viitattu 3.12.2019.
  2. ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 1002