Nykyään Konvoluutio on aihe, joka on läsnä monien ihmisten elämässä. Tekniikan ja tiedon nopean kehityksen myötä Konvoluutio:stä on tullut kiinnostava kohde monille ihmisille ympäri maailmaa. Konvoluutio on herättänyt suurta keskustelua yhteiskunnallisista vaikutuksistaan henkilökohtaiseen merkityksellisyyteensä ja herättänyt kiinnostusta eri alojen asiantuntijoissa. Tässä artikkelissa tutkimme Konvoluutio:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä nykyään.
Matematiikassa ja erityisesti funktionaalianalyysissä konvoluutio on kahden funktion ja välille määritelty operaatio, joka tuottaa uuden funktion .[1] Konvoluutiota käytetään tilastotieteessä, signaalinkäsittelyssä ja differentiaalilaskennassa. Erityisesti diskreettiä konvoluutiota käytetään digitaalisessa signaalinkäsittelyssä signaalin suodattamiseen.
Konvoluutio voidaan kuvata kahden signaalin yhteisenä pinta-alana siirroksen funktiona, kun jälkimmäinen signaali ensin käännetään y-akselin suhteen ja tämän jälkeen liikutetaan sitä x-akselilla positiiviseen suuntaan.
Konvoluutio määritellään jatkuville funktioille integraalina
tai tämän kanssa yhtäpitävästi
Määritelmissä integrointi ulottuu funktioiden määrittelyalueen yli. Konvoluutio voidaan jakaa integroinnin kannalta lineaariseen konvoluutioon ja jaksolliselle funktioille määriteltyyn ympyräkonvoluutioon.
Diskreeteille funktioille konvoluutio määritellään vastaavasti sarjakehitelmänä
Lukuteoreettisille funktioille on määritelty Dirichlet'n konvoluutio:
Konvoluution ominaisuudet vastaavat monia reaalilukujen kertolaskun ominaisuuksia:
Tärkeimpiä konvoluution ominaisuuksia on konvoluutioteoreemana tunnettu ominaisuus, jonka mukaan kahden funktion konvoluution Fourier-muunnos on näiden funktioiden Fourier-muunnosten tulo, eli
missä ja ovat funktioiden ja Fourier-muunnoksia. Teoreema pätee myös Laplace-muunnokselle ja diskreetissä tapauksessa Z-muunnokselle. Konvoluutioteoreema pätee myös monille muille integraalimuunnoksille.