Koolaus
Nykymaailmassa Koolaus on ongelma, josta on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnassa. Syntymisestään lähtien se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin synnyttäen keskusteluja, kiistoja ja merkittäviä muutoksia. Sen vaikutus ulottuu eri aloille poliittisesta kulttuuriin, ja se on onnistunut vangitsemaan niin asiantuntijoiden kuin kansalaistenkin huomion. Koska mielipiteitä ja näkökulmia on monenlaisia, on ratkaisevan tärkeää analysoida yksityiskohtaisesti ja kriittisesti Koolaus:n nykyistä roolia sekä sen mahdollisia tulevia vaikutuksia. Siksi ehdotamme tässä artikkelissa tarkastelemaan tyhjentävästi ja objektiivisesti Koolaus:een liittyviä eri näkökohtia, jotta voimme tarjota kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen merkitystä ja vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
Koolaus on rakennuksessa seinän, katon tai lattian pintarakenteen kantava ja kiinnittävä rakenneosa. Tyypillisesti koolaus on harva runkoon kiinnitetty puulaudoitus, jossa lautojen väliin jätetään määrämitat. Koolaus voi olla tehty myös muista materiaaleista, esimerkiksi teräksisten julkisivukasettien alla käytetään teräsprofiileista tehtyä koolausta. Koolaus ei ole kantava rungon osa, vaan pintarakenteen alusta.
Koolauksen avulla rakenteeseen saadaan lisää vahvuutta, sekä tilaa esimerkiksi ilmarakoa tai johdotuksia varten. Esimerkiksi julkisivuverhouksen tai saunan seinän puuverhouksen alla koolaus varmistaa ilman kierron rungon ja pintaverhouksen välissä. Koolauksella voidaan myös suoristaa ja tasoittaa vino tai epätasainen pohja esimerkiksi peruskorjauksen yhteydessä. Joissakin rakenteissa koolaus toimii rungon jäykisteenä.
Koolaus merkitään esimerkiksi 20x125 k600, tarkoittaen että 20x125 mm lautoja kiinnitetään keskeltä keskelle mitattuna 600 mm määrävälein. 600 mm on yleinen koolausväli, sillä se on rakentamisessa käytettävän moduulimitan kerrannainen ja sen vuoksi yhtenevä rakennustuotteiden valmistusleveyksien kanssa.