Tässä artikkelissa tutkimme ja analysoimme Kopi luwak:n vaikutuksia eri yhteyksissä ja tilanteissa. Kopi luwak on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille nykyään, sillä sen vaikutus kattaa niinkin erilaisia alueita kuin arkielämä, kulttuuri, historia, tiede, teknologia, politiikka ja paljon muuta. Kopi luwak on jättänyt syvän jäljen maailmaan syntymästään nykypäivään ja synnyttänyt keskusteluja, pohdintoja ja merkittäviä muutoksia eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme tarkasti eri näkökohtia, jotka tekevät Kopi luwak:stä kiehtovan ja tärkeän aiheen, sekä sen vaikutuksia nykymaailmaan.
Kopi luwak eli sivettikissakahvi valmistetaan kahvipavuista, jotka kulkevat sivettikissan ruoansulatuskanavan läpi. Kopi luwak on yksi maailman kalleimmista kahvilaaduista.[1]
Kopi luwakia tuotetaan nykyisin häkkitarhoissa, joista sitä saadaan arvioiden mukaan yli 50 tonnia vuodessa. Villeistä sivettikissoista papuja saadaan 250–500 kg vuodessa.[2][3]
Indonesiankielinen sana kopi tarkoittaa kahvia ja luwak sivettikissaa. Kopi luwak valmistuu, kun sivettikissoihin kuuluva musanki syö kahvinmarjoja. Sivettikissa ei voi sulattaa kovia papuja, vaan ne kulkeutuvat ruoansulatuselimistön läpi sivettikissan ulosteeseen. Sivettikissan ulosteessa pavut näkyvät selvästi, ja ne noukitaan ulosteesta. Poimitut pavut pestään ja myydään eteenpäin. Kahvipavut paahdetaan ja jauhetaan ennen kahvijuoman valmistamista.[4]
Sivettikissan suoliston läpi kulkeminen, vatsahapot ja ruoansulatusentsyymit tuottavat kahvipapuihin omalaatuisen aromin. Maussa kerrotaan olevan vivahteita suklaasta tai karamellista. Johtuen erikoisesta tavasta, jolla kahvi syntyy, sen pavuista maksetaan hyvin kallista kilohintaa: 100 grammaa maksaa noin 30 euroa. Kupillinen niistä tehtyä espressoa voi maksaa 50 puntaa.[5] Vuonna 2012 tätä kahvia myytiin Suomessa noin 300 euron kilohintaan.
Vuonna 2013 PETA julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan kahvintuottajat kohtelevat sivettikissoja huonosti. Eläimillä ei ollut tarpeeksi liikkumatilaa, ja ne olivat aliravittuja.[6]