Korallihaarakas
Nykyään Korallihaarakas:stä on tullut erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassamme. Perustamisestaan lähtien Korallihaarakas on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt jatkuvaa ja rikastuttavaa keskustelua. Vuosien varrella Korallihaarakas on kokenut merkittäviä muutoksia, kehittynyt ja sopeutunut teknologiseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Tässä artikkelissa tarkastelemme perusteellisesti Korallihaarakas:n vaikutuksia eri alueilla ja tutkimme sen panoksia, haasteita ja tulevaisuuden näkymiä. Miten Korallihaarakas on vaikuttanut jokapäiväiseen elämäämme? Mitkä ovat Korallihaarakas:n seuraukset nykyisessä kontekstissa? Liity mukaan tähän tutkimusmatkaan ja selvitetään yhdessä Korallihaarakas:n merkitys ja merkitys nykymaailmassa.
| Korallihaarakas | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | aitotumalliset, eucarya |
| Kunta: | sienet, fungi |
| Kaari: | kantasienet, basidiomycota |
| Alakaari: | avokantaiset, agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Alaluokka: | incertae sedis |
| Lahko: | Cantharellales |
| Heimo: | Hydnaceae |
| Suku: | Korallihaarakkaat Clavulina |
| Laji: | cristata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Clavulina cristata |
|
Korallihaarakas (Clavulina cristata) on haarakkaisiin kuuluva melko pieni sieni.
Korallihaarakkaan itiöemä on pieni, vain noin 2–7 cm korkea. Se on väriltään nuorena lähes puhtaanvalkoinen, mutta vanhemmiten siihen tulee pieni harmahtava tai kellertävä sävy. Itiöemän haarat ovat toisinaan harvat, toisinaan tiheän pensasmaiset, lähes aina epäsäännölliset. Jalka on valkoinen, tyvestä nukallinen sekä lyhyt. Malto on valkoista ja melko sitkeätä. Itiöt ovat valkoisia ja syntyvät suoraan haarojen ulkopintaan. Tuoksu on miellyttävä mutta melko heikko. Maku on lähes mieto, tosin jälkimakuna tuntuu toisinaan lievä kirpeys. Kirpeys ei ole kuitenkaan yhtä voimakas kuin kavalahaarakkaalla tai erittäin vanhalla keltahaarakkaalla.[2]
Korallihaarakas ei ole kovin vaativa kasvupaikkojensa suhteen. Se kasvaa usein ruohikkoisilla aukkopaikoilla, niin havu- kuin lehtimetsissä.[2]
Korallihaarakas on syötävä, mutta ruokasienenä melko vähäarvoinen. Se on selvästi pienempi kuin esimerkiksi keltahaarakas ja sen malto on melko sitkeätä, joten sillä ei ole juurikaan käytännön merkitystä ruokasienenä.[2]
Lähteet
- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 28.5.2024
- ↑ a b c Sienestäjän tietokirja: Tunnista, poimi, herkuttele, s. 218. Helsinki: Oy Valitut palat, 1984. ISBN 951-9079-30-0