Kordofan

Nykymaailmassa Kordofan on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta populaarikulttuuriin Kordofan on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutukset ovat näkyneet akateemisissa keskusteluissa, poliittisissa keskusteluissa ja ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Tässä artikkelissa tutkimme Kordofan:n eri puolia ja sitä, kuinka se on muokannut ja muuttanut tapaamme elää, ajatella ja suhtautua ympäröivään maailmaan.

Kordofanin alue Sudanin kartalla (ennen Etelä-Sudanin itsenäistymistä).

Kordofan (arab. كردفان‎, Kurdufān) on maantieteellinen ja historiallinen alue Sudanissa Valkoisen-Niilin ja Darfurin vuorten välissä. Hallinnollisesti se jakautuu Etelä- ja Pohjois-Kordofanin osavaltioihin.

Kordofanin tasanko on savannia, joka pohjoisessa rajoittuu Saharan autiomaahan. Ennen arabien tuloa sitä asuttivat kordofanilaisia kieliä puhuvat kansat. Ainakin osaa alueesta hallitsivat Meroe ja Alwa, ja 1400-luvulle saakka se kuului kristityn Nubian kulttuuripiiriin.[1]

Sennarin perustaneet fundžit alistivat Kordofanin 1500-luvun alussa. Saman vuosisadan lopussa sen valtasi Darfurin sulttaanikunta, jonka hallintokaupungiksi tuli El Obeid. 1600–1700-luvuilla alue jakautui lukuisiksi itsenäisiksi tai Darfurista riippuvaisiksi valtioksi kuten Tegali ja Dilling. Egypti valtasi Kordofanin vuonna 1821. Vuosina 1882–1899 sitä hallitsivat mahdilaiset. Myöhemmin alueesta tuli yksi Sudanin maakunnista.[1] Etelä-Kordofanin Nubavuorilla asuvat nubat ovat kärsineet Sudanin sisällissodasta.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 2, s. 22. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1987.
  2. ↑ Clammer, Paul: Sudan: The Bradt Travel Guide, second edition, s. 185, 187–188. Chalfont St Peter: Bradt Travel Guides, 2009. ISBN 978-1-84162-206-4