Tämän päivän artikkelissa haluamme perehtyä Korpivaara (yritys):een, aiheeseen, joka on noussut ajankohtaiseksi viime vuosina ja joka on vaikuttanut yhteiskuntaan eri tavoin. Korpivaara (yritys) on herättänyt suurta kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin suuren yleisön keskuudessa, se herättää keskustelua ja pohdiskelua eri aloilla tieteestä ja teknologiasta politiikkaan ja kulttuuriin. Koko artikkelin aikana tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Korpivaara (yritys):een, analysoimalla sen merkitystä, vaikutuksia ja sen tuomia haasteita. Lisäksi tutkimme, kuinka Korpivaara (yritys) on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut nykyiseen sosiaaliseen dynamiikkaan. Älä missaa tätä täydellistä analyysiä, joka valaisee ilmiötä, joka edelleen kiehtoo ja vaikuttaa yhteiskuntaan.
Korpivaara Oy oli suomalainen autojen maahantuontiyritys, jonka Juhani Korpivaara perusti vuonna 1917 yhdessä Veikko Hallan (1894–1920) kanssa Korpivaara & Halla Oy:n nimisenä.
Juhani Korpivaara ja Veikko Halla (aikaisemmin Holm) muuttivat avoimen yhtiönsä osakeyhtiöksi vuonna 1919 ja seuraavana vuonna rakennettiin autokorjaamo Helsingin Sörnäisiin.[1] Veikko Halla kuoli 1920 liikenneonnettomuudessa ollessaan autonostomatkalla Porvoossa.[2] Hallan nimi säilyi yhtiön nimessä, mutta yhtiön johdossa oli nyt yksin Juhani Korpivaara. Myöhemmin yritystä ja sen perustamia tytäryhtiöitä johtivat Juhani Korpivaaran pojat, Paavo, Timo ja Jouko.[3]
Korpivaara & Halla edusti aluksi Fordia ja General Motorsia, mutta alkoi 1920-luvulla myydä Studebaker-merkkisiä henkilö-, kuorma- ja linja-autoja sekä Brockway-merkkisiä kuorma- ja linja-autoja. Yhtiö toimi myös Firestone-rengasyhtiön Suomen edustajana, kunnes renkaiden maahantuontia siirtyi 1932 hoitamaan tytäryhtiö Firestone Rengastukku Oy. Vuonna 1936 Korpivaara alkoi tuoda maahan saksalaisia Adler-autoja ja vuonna 1938 tšekkiläisiä Škoda-autoja, mutta molempien tuonti katkesi toisen maailmansodan sytyttyä. Studebakerin edustus säilyi Korpivaaralla vuoteen 1966 saakka, jolloin merkin valmistus lopetettiin. Yhtiön nimi muutettiin Korpivaara Oy:ksi vuonna 1947. Vuodesta 1958 lähtien yhtiön pääkonttori sijaitsi Helsingin Kamppiin rakennetussa Autotalossa.[1]
1950-luvulla Korpivaara Oy toi maahan muun muassa Massey Ferguson -traktoreita sekä Citroën- ja Borgward-merkkisiä henkilö- ja pakettiautoja. Ranskalaisten Citroën-autojen tuonti oli aloitettu jo 1934. Brittiläisten Massey Ferguson -traktorien maahantuonti siirtyi Hankkijalle vuonna 1961; samoihin aikoihin loppui Borgward-autojen maahantuonti länsisaksalaisen valmistajan lopetettua toimintansa konkurssin vuoksi. Korpivaara Oy aloitti 1964 japanilaisen Toyotan maahantuonnin Toyota Crown -mallilla; eniten myydyn mallin Corollan tuonti alkoi vuonna 1967. Vuonna 1970 Suomi oli jo Toyotan suurin tuontimaa Euroopassa; valikoimaan kuuluivat henkilö- ja pakettiautot sekä kevyet kuorma-autot. Vuonna 1981 Korpivaara aloitti vielä japanilaisten Suzuki-henkilö- ja pakettiautojen maahantuonnin. Vuonna 1981 Korpivaara Oy:n liikevaihto oli 779,4 miljoonaa markkaa ja siinä työskenteli 646 henkilöä.[1] Vuoteen 1994 mennessä yritys toi Suomeen 500 000 Toyotaa. Seuraavana vuonna Toyotan maahantuonti siirtyi Toyotan omistamalle Toyota Auto Finlandille. Korpivaara Oy oli myyty jo vuonna 1984 Amer-yhtymälle.
Korpivaaran tytäryhtiöitä olivat Tammer-Auto Oy (yhtiön edustamien autojen myynti Tampereen seudulla, perustettu 1945), Farming Oy (Massey Ferguson -traktorien maahantuoja, 1949–1961), Kone-Diesel Oy (työkoneiden tuonti ja autojen vaihtomoottorit, perustettu 1960), Konemuovi Oy (teknisten muovituotteiden valmistus, perustettu 1972) ja Auto-Bon Oy (Citroën-autojen maahantuonti, perustettu 1981). Yhtiön pääkaupunkiseudun keskeiset toiminnot siirrettiin vuonna 1973 Vantaan Korsoon rakennettuun toimintakeskukseen.[1]
Korpivaara alkoi vuonna 1928 julkaista asiakaslehteä, jonka nimenä oli aluksi Autoteollisuus. Vuonna 1930 sen nimeksi vaihdettiin Automies ja se oli pitkään vanhin Suomessa ilmestynyt autoalan yrityslehti.[4]