Tämän päivän artikkelissa tutkimme Korsatunturi:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt sekä asiantuntijoiden että harrastajien huomion. Vuosien ajan Korsatunturi on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena eri aloilla politiikasta tieteeseen ja populaarikulttuuriin. Yhteiskuntien evoluution ja teknologian kehittymisen myötä Korsatunturi on saavuttanut tärkeän roolin jokapäiväisessä elämässämme, mikä aiheuttaa sekä kiehtovaa että kiistaa. Tämän artikkelin aikana tutkimme perusteellisesti Korsatunturi:n eri puolia ja käsittelemme sen alkuperää, sen vaikutusta yhteiskuntaan ja tulevaisuudennäkymiä.
Korsatunturi on matalahko laakea tunturi Kittilän, Enontekiön ja Inarin rajan yhtymäkohdassa Maanselällä. Sen korkeus on 468 metriä.[1] Tunturi on ollut niin kauan kuin muistetaan Pohjois-Lapin tärkeimpiä rajapyykkejä. Petter Wilhelm Aurénin piirtämässä 1860-luvun kartassa Finska Lappmarken se on sen vuoksi piirretty suhteettoman suureksi. Sen vieritse kulki vesireitti, joka kuitenkin jäi unohduksiin, kun tie vuonna 1914 valmistui Sodankylästä Ivaloon (Kyröön).[2]