Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Kotkan rannikkopataljoona:een liittyviä puolia, käsittelemme sen merkitystä eri yhteyksissä ja analysoimme sen mahdollisia vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme. Kautta historian Kotkan rannikkopataljoona on ollut ratkaisevassa roolissa eri tieteenalojen kehityksessä, ja sen merkityksestä keskustellaan edelleen. Sen alkuperästä sen kehitykseen nykyaikana tutkimme sen vaikutusta yhteiskuntaan, kulttuuriin, tieteeseen, teknologiaan ja moniin muihin jokapäiväisen elämämme näkökohtiin. Tieteidenvälisellä lähestymistavalla pyrimme valaisemaan Kotkan rannikkopataljoona:n eri näkökohtia, syventämään sen vaikutuksia ja tarjoamaan kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen laajuuden ja merkityksen nykyään.
Kotkan rannikkopataljoona (KOTRP) oli Suomenlahden meripuolustusalueen joukkoyksikkö, jonka päätehtävänä oli meritiedustelijoiden kouluttaminen.
Kotkan rannikkoalue lakkautettiin 31. joulukuuta 2006 itsenäisenä joukko-osastona ja siitä muodostettiin 1. tammikuuta 2007 Suomenlahden meripuolustusalueen joukkoyksikkö nimellä Kotkan rannikkopataljoona, johon yhdistettiin Kotkan ja Haminan alueen säilyneet merivoimatoiminnot.[1]
Joukkoyksikkö lakkautettiin vuoden 2013 lopussa. Tieto lakkautuspäätöksestä julkaistiin 8. helmikuuta 2012 osana puolustusvoimien säästösuunnitelmia.[2] Suurin osa viimeisistä varusmiehistä kotiutui kesällä 2013.[3]
Pataljoonan perusyksiköt olivat Kotkan edustalla Kirkonmaan saarella sijaitseva Kirkonmaan linnake ja ohjuspatteri (OhjPtri/KOTRP) Haminassa. Lisäksi toimintaa oli Kotkassa Haapasaaressa ja Kuusisen sotilassatamassa. Pataljoonan esikunta sijaitsi Haminan kasarmialueella Reserviupseerikoulun yhteydessä. Esikunnan alaisuudessa oli Haminassa toimiva Tietotekniikkakeskus, Kuusisen Merikuljetuskeskus ja Kirkonmaan linnakkeella toimiva Kotkan Merivalvontakeskus, jonka alaisuudessa toimii Haapasaaren merivalvonta-asema.[4]
Pataljoonan viimeinen komentaja oli komentaja Juha-Antero Puistola.lähde?