Seuraavassa artikkelissa aiomme sukeltaa Kouluterveydenhuolto:n jännittävään maailmaan ja tutkia sen tärkeimpiä puolia ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Sen syntymisestä sen vaikutuksiin yksilö- ja kollektiivitasolla lähdemme tutkimus- ja pohdiskelumatkalle, jonka avulla voimme ymmärtää paremmin Kouluterveydenhuolto:n ja sen vaikutuksen jokapäiväiseen elämäämme. Syvällisen analyysin ja tapaustutkimusten avulla pyrimme valaisemaan Kouluterveydenhuolto:n vähemmän tunnettuja puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa. Liity kanssamme tälle tiedon ja löytöjen matkalle, jossa toivomme avaavan näkökulmia ja synnyttävämme pohdintoja Kouluterveydenhuolto:n ympäriltä.
Kouluterveydenhuolto on kohdennettu peruskoulua käyville oppilaille. [1] Se sisältää
- kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta
- oppilaan kasvun, terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen vuosittain
- oppilaan vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen
- oppilaan suun terveydenhuolto
- oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja oppilaan tukeminen, pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen sekä jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen
- oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset [1]
Kouluterveydenhuollossa työskentelee kouluterveydenhoitajia sekä -lääkäreitä. Suun terveystarkastus toteutetaan vähintään kolmesti peruskoulun aikana.[2]
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjaa, seuraa ja kehittää kouluterveydenhuoltoa.[1] Kouluterveydenhuollosta säädetään tervydenhuoltolaissa (1326/2010).[3] Valtionneuvosto on antanut lisäksi asetuksen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta.[4]