Kourulumijäkälä

Tässä artikkelissa tutkimme Kourulumijäkälä:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien Kourulumijäkälä on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja saavuttanut näkyvän paikan populaarikulttuurissa. Vuosien varrella Kourulumijäkälä on osoittanut kykynsä muotoilla mielipiteitä, innostaa liikkeitä ja haastaa vakiintuneita normeja. Tässä mielessä on tärkeää tutkia tarkasti, kuinka Kourulumijäkälä on vaikuttanut yhteiskunnan kehitykseen eri näkökulmista politiikasta ja taloudesta taiteelliseen alaan ja yksilölliseen ilmaisuun. Tämän artikkelin tarkoituksena on valaista Kourulumijäkälä:n perustavaa laatua olevaa roolia jokapäiväisessä elämässämme ja sen vaikutusta siihen, miten ymmärrämme ympäröivän maailman.

Kourulumijäkälä
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kotelosienet Ascomycota
Alakaari: Pezizomycotina
Luokka: Lecanoromycetes
Alaluokka: Lecanoromycetidae
Lahko: Maljajäkälät Lecanorales
Heimo: Karpeet Parmeliaceae
Suku: Lumijäkälät Flavocetraria
Laji: cucullata
Kaksiosainen nimi

Flavocetraria cucullata
(Bellardi) Ach.[1]

Synonyymit

Cetraria cucullata
Allocetraria cucullata

Katso myös

  Kourulumijäkälä Wikispeciesissä
  Kourulumijäkälä Commonsissa

Kourulumijäkälä (Flavocetraria cucullata) on lumijäkälien sukuun kuuluva jäkälälaji. Ne ovat pensasmaisia 4–12 senttimetriä korkeita ja kasvavat tiiviinä tuppaina, joskus yksittäisinäkin. Väriltään kourulumijäkälä on keltainen tai harmaa. Kourulumijäkälän jäkäläaineena eli sekundaarisena aineenvaihduntatuotteena esiintyy usniinihappoa (C18H16O7) ja protolikesteriinihappoa (C19H32O4).[2] Lajista on ennen valmistettu keittämällä värjäysainetta muun muassa Pohjois-Amerikassa.[3]

Lajia tavataan lähes koko Suomessa ravinnepitoisilla paikoilla sekä soraharjuilla Tunturi-Lappia myöten. Se on muodoltaan pensasmaiseksi kasvava ja sen liuskat ovat kapeita ja kourumaisia. Niissä saatetaan tavata piikkejä tai sivuliuskoja. Kotelomaljoja tavataan hyvin harvoin; silloin ne ovat yleensä liuskoja tummempia.[2][4]

Lähteet

  1. ↑ Taksonomian lähde: ITIS Luettu 7.9.2009
  2. ↑ a b Stenroos, Soili & Ahti, Teuvo et al.: Suomen jäkäläopas, s. 218. Helsinki: Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, 2011. ISBN 978-952-10-6804-1
  3. ↑ Päivi Hintsanen: Coloria.net: Cetraria coloria.net. Viitattu 7.9.2009.
  4. ↑ Rainar Hakulinen: Jäkäläkasvio, s. 69. Hämeenlinna: WSOY, 1963.

Aiheesta muualla