Krestonia

Tässä artikkelissa tutkimme Krestonia-aihetta eri näkökulmista ja lähestymistavoista. Krestonia on erittäin tärkeä asia nykyään, koska se vaikuttaa moniin ihmisiin ja yhteyksiin. Seuraavilla riveillä analysoimme Krestonia:n merkitystä, sen vaikutusta yhteiskuntaan ja joitakin mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja tämän ongelman tehokkaaseen ratkaisemiseen. Pohdinnan ja kriittisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Krestonia:tä ja sen merkitystä jokapäiväisessä elämässä.

Krestonia ja muut Makedonian valtakunnan alueet (n. 334–323 eaa.) kartalla.

Krestonia (m.kreik. Κρηστωνία, Krēstōnia, myös Krestonike, Κρηστωνική, Krēstōnikē, lat. Crestonia) oli antiikin aikainen alue ja myöhempi Makedonian valtakunnan osa pohjoisessa Kreikassa.[1]

Maantiede

Krestonia sijaitsi Mygdonian sekä nykyisin Chalkidikína tunnetun niemimaan pohjoispuolella.[1] Sen koillispuolella sijaitsivat Sintike ja Odomantike, itäpuolella Bisaltia, lounaispuolella Bottiaia ja luoteispuolella Parorbelia. Alueen läpi virtasi Ekhedoros (nyk. Gallikós) -joki, jonka lähteet olivat myös alueella.[1][2] Krestonian pääalue sijoittui tämän joen ja Strymon-joen väliselle alueelle.

Krestoniassa sijaitsi Krestonin (myös Krestone) kaupunki.[1]

Historia

Krestoniaa asutti alun perin sille nimensä antanut krestonien heimo, jonka jäsenistä käytettiin etnonyymejä Krēstōnaios (Κρηστωναῖος) ja Krēstōniētēs (Κρηστωνιήτης). Alueen asukkaat olivat antiikin lähteiden mukaan pelasgilaista alkuperää.[1][3]

Lähteet

  1. a b c d e Smith, William: ”Crestonia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. Herodotos: Historiateos 7.127.
  3. Herodotos: Historiateos 1.57; Thukydides: Peloponnesolaissota 4.109.