Kristian Birkeland

Tässä artikkelissa perehdymme Kristian Birkeland:een, aiheeseen, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen viime vuosina. Kristian Birkeland on erittäin ajankohtainen aihe nykyään ja sen vaikutus on tuntunut eri aloilla yhteiskunnasta teknologiaan. Kristian Birkeland on pitkään ollut keskustelujen ja keskustelujen kohteena sekä akateemisesti että suuren yleisön keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme Kristian Birkeland:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen historiaa, kehitystä ja vaikutusta nykymaailmaan. Lisäksi tutkimme Kristian Birkeland:n vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme ja tulevaisuuteen.

Kristian Birkeland Asta Nørregaardin maalamana vuonna 1900.

Kristian Olaf Bernhard Birkeland (13. joulukuuta 1867 Oslo, Norja – 14. heinäkuuta 1917 Tokio, Japani) oli norjalainen fysiikan professori Oslon yliopistossa. Birkeland oli monipuolinen tutkija, joka julkaisi noin 70 tieteellistä artikkelia, kolme monografiaa ja 59 patenttia. Birkeland oli erityisesti sähkön ja magnetismin tutkija, ja johtava revontulitutkija, jonka onnistui luoda revontulisimulaatio laboratoriossaan.

Vuosina 1994–2018 Kristian Birkelandin kuva oli Norjan 200 kruunun setelissä.[1] Hänen kuvansa on myös ollut maalattuna yhden sittemmin käytöstä poistetun Norwegian Air Shuttlen Boeing 737-800 -koneen pyrstöön[2].

Sittemmin käytöstä poistettu Boeing 737, jonka pyrstöön Birkelandin kuva oli maalattu.

Lähteet

  1. ↑ Sedler 1994-2020 (utgave VII) Norges Bank. Viitattu 25.9.2022. (norjaksi)
  2. ↑ EI-ECM Alrosa Avia Boeing 737-86N(WL) Planespotters.net. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kristian Birkeland.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: se:Kristian Birkeland