Kristinusko Uudessa-Seelannissa:n artikkelissa tarkastelemme sarjaa näkökulmia ja pohdintoja tästä aiheesta, joka on kiinnittänyt monien huomion. Sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen tutkimme sen merkitystä nykymaailmassa ja kuinka se on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Yksityiskohtaisten analyysien ja asiantuntijalausuntojen avulla esittelemme laajan ja täydellisen näkemyksen Kristinusko Uudessa-Seelannissa:stä, tavoitteenamme ymmärtää sen merkitys ja vaikutus arjen eri osa-alueilla.
![]() |
Osa artikkelisarjaa |
Kristinusko maittain |
---|
![]() |
Tämä artikkeli kertoo kristinuskosta Uudessa-Seelannissa. Kristinusko on Uuden-Seelannin suurin uskonto, johon kuuluu noin 37,3 prosenttia väestöstä. Uuden-Seelannin suurimmat kristilliset ryhmät ovat katoliset (10,1 %), anglikaanit (6,8 %) sekä presbyteerit ja kongregationalistit (5,2 %). Muita kirkkokuntia edustavat mm. helluntailaiset ja metodistit.[1]
Uuden-Seelannin alkuperäiskansa, maorit, saapuivat saarelle noin 1200-luvulla. Iso-Britannia liitti alueen itseensä vuonna 1840 ja neuvotteli Waitangin sopimuksen, jolla maorit luovuttivat hallinnon, mutta säilyttivät oikeutensa maahan. Vuonna 1947 Uusi-Seelanti itsenäistyi perustuslaillisena monarkiana. Anglikaaninen kirkko on Uuden-Seelannin suurin kirkko, jota seuraa katoliset, presbyteerit ja metodistit. Nämä kirkot ovat tarjonneet maoreille omia mahdollisuuksia päätöksentekoon ja maassa toimii kaksi ekumeenista järjestöä. 1980-luvulla seurakuntien eri uskontokuntien välillä toteutettiin useita yhteistyöhankkeita.[2]
Uudessa-Seelannissa toimii kaksi ekumeenista järjestöä. Tämän lisäksi maassa toimii useita helluntailailaisten ryhmittymiä, itsenäisiä karismaattisia ryhmiä sekä evankelisten seurakuntien verkosto.[2]