Tässä artikkelissa tutkimme Kristofasismi:n vaikutusta moderniin yhteiskuntaan. _Var1 on herättänyt laajaa keskustelua eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Sen vaikutus on levinnyt maailmanlaajuisesti synnyttäen ristiriitaisia mielipiteitä ja herättänyt intohimoja yhteiskunnan eri sektoreilla. Tämän analyysin aikana tutkimme eri näkökohtia, jotka tekevät Kristofasismi:stä niin merkityksellisen nykyisessä todellisuudessamme, sekä sen mahdollista kehitystä tulevaisuudessa. Tutustumme sen alkuperään, kehitykseen ja rooliin ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Asiantuntijoiden haastattelujen, tilastotietojen ja konkreettisten esimerkkien avulla tämä artikkeli pyrkii valaisemaan Kristofasismi:n vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kristofasismi on kristillisen teologian käsite, jonka lanseerasi vapautuksen teologiaa edustava Dorothee Sölle kirjassaan Phantasie und Gehorsam. Überlegungen zu einer künftigen christlichen Ethik vuonna 1968. Söllelle kristofasismi tarkoittaa autoritaarista teologiaa, joka on arroganttia, totalitaarista, asenteeltaan imperialistista ja sen tyypillinen edustaja oli luterilainen kirkko Natsi-Saksassa. Söllen termi oli hyvin marginaalisessa käytössä, kunnes se nousi laajempaan käyttöön vuonna 2006–2008 vastineena David Horowitzin termille ”islamofasismi”.