Nykymaailmassa Kristofer Manderström on yhä tärkeämpi ja merkityksellisempi aihe. Teknologian ja globalisaation myötä Kristofer Manderström:stä on tullut aihe, joka vaikuttaa ihmisiin kaikilla elämänaloilla ja kaiken ikäisillä. Olipa kyseessä henkilökohtainen, työ tai sosiaalinen, Kristofer Manderström:stä on tullut tänään kiinnostava ja keskustelunaihe. Tästä syystä on ratkaisevan tärkeää tutkia täysin Kristofer Manderström:een liittyvät näkökohdat, ymmärtää sen vaikutus ja analysoida mahdollisia ratkaisuja ja tulevaisuuden näkymiä. Tässä artikkelissa käsitellään Kristofer Manderström:n eri puolia tavoitteena tarjota laaja ja täydellinen näkemys tästä meitä niin paljon huolestuttavasta aiheesta.
Kristofer Manderström | |
---|---|
![]() Kristofer Manderström |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1727 |
Kuollut | 1788 (60–61 vuotta) |
Kansalaisuus | Ruotsi |
Ammatti | kirjailija, kääntäjä |
Kirjailija | |
Äidinkieli | ruotsi |
Tuotannon kieli | ruotsi |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Kristofer Manderström (1727–1788), vapaaherra, oli ruotsalainen kirjailija. Hän palveli hovissa kamariherrana ja lopulta hovimarsalkkana, josta virasta hän 1781 erosi. Manderström oli myös runoilija. Dalinin suuntaa noudattaen hän julkaisi sekä omia runoelmia että käännöksiä Voltairen, Jean Racinen ja muiden teoksista. Hän julkaisi myös teokset Försök til et svenskt rimlexikon (1779) ja Mina poetiska arbeten (1788).[1]
Manderströmin pojanpoika oli Kristofer Rutger Ludvig Manderström.[1]