Krišjānis Berķis

Nykymaailmassa Krišjānis Berķis:stä on tullut monia kiinnostava aihe. Krišjānis Berķis on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion joko historiallisen merkityksensä, nykypäivän yhteiskuntaan kohdistuvan vaikutuksensa tai yksinkertaisesti suosionsa vuoksi eri ryhmien keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme syvällisesti Krišjānis Berķis:n monia puolia ja keskustelemme sen merkityksestä nykyisessä kontekstissa. Sen alkuperästä sen kehitykseen ajan myötä, mukaan lukien sen vaikutus jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin, sukeltamme yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka avulla voimme täysin ymmärtää Krišjānis Berķis:n merkityksen nykyään.

Krišjānis Berķis (s. 26. huhtikuuta 1884 Īslīce, lähellä Bauskaa, Kuurinmaa– 29. heinäkuuta 1942 Perm, Neuvostoliitto) oli latvialainen kenraali ja ministeri.

Berķis avioitui suomalaisen Hilma Lehtosen (1887-1961) kanssa Hämeenlinnassa 1909 palvellessaan tsaarin armeijassa Suomessa. Berķis kunnostautui ensimmäisessä maailmansodassa ja nousi suureen maineeseen kotimaassaan latvialaisten kiväärimiesten upseerina ja myöhemmin Latvian vapaussodassa. Hänestä tuli kenraali 1925. Berķis oli Kārlis Ulmaniksen lähimpiä miehiä ja osallistui tämän vallankaappaukseen toukokuussa 1934. Puoli vuotta myöhemmin Berķis nousi sotaväen päälliköksi ja keväällä 1940 hänet nimitettiin lisäksi sotaministeriksi. Hän kuoli venäläisten vankina Permin vankilan sairaalassa. Hänellä ja Hilma Lehtosella oli poika, Valentin, joka kuoli myös Venäjällä, ja pojanpoika, joka katosi. Hilma Lehtonen pääsi lopulta Suomeen ja kuoli Hämeenlinnassa.

Lähteet

  • Rislakki, Jukka: Latvian kohtalonvuodet. Krisjanis Berkiksen ja Hilma Lehtosen tarina. SKS, Helsinki 2005. (With English summary)
  • Rislakki, Jukka: Kur beidzas varaviksne. Jumava, Riga 20004.