Kruunun ritarikunta (Belgia)-ongelma on kiinnittänyt monien huomion nykyään. Koska Kruunun ritarikunta (Belgia) on merkityksellinen monille modernin elämän osa-alueille, se on osoittautunut aiheeksi, joka kiinnostaa monia ihmisiä. Olipa kyse sen vaikutuksista yhteiskuntaan, vaikutuksesta populaarikulttuuriin tai rooliin politiikassa ja taloudessa, Kruunun ritarikunta (Belgia) on osoittautunut analyysin ja pohdinnan arvoiseksi aiheeksi. Tässä artikkelissa tutkimme Kruunun ritarikunta (Belgia):n eri puolia tavoitteena tarjota täydellisempi ja syvällisempi kuva sen merkityksestä nykymaailmassa.
Kruunun ritarikunta | |
---|---|
![]() Ritarikunnan tunnuksia |
|
Palkitaan | mm. ansiot taiteen, kirjallisuuden, tieteen, kaupan ja teollisuuden saralla |
Palkinnon antaja | Belgialaisten kuningas |
Maa |
![]() |
Ensimmäinen palkinto | 1898 |
Kruunun ritarikunta (ransk. Ordre de la Couronne, holl. Kroonorde, saks. Kronenorden) on belgialainen ritarikunta, joka perustettiin 15. lokakuuta 1898 kuningas Leopold II:n käskystä. Aluksi kuningas jakoi sitä tunnustuksena sankarillisista saavutuksista Kongon vapaavaltiossa. Belgian valtio otti ritarikunnan osaksi omaa palkitsemisjärjestelmäänsä vuonna 1908 ja sijoitti sen Leopoldin ritarikunnan alapuolelle.[1]
Nykyään kunnianosoitusta myönnetään tunnustuksena ansioista taiteen, kirjallisuuden, tieteen, kaupan ja teollisuuden saralla sekä valtion hyväksi tehdystä palveluksesta.[2]
Ritarikuntaa jaetaan viidessä luokassa, kahdessa alemmassa palmu-luokassa sekä kolmessa mitaliluokassa:[3]