Kuivajärven Pyhän Nikolaoksen tsasouna
Kuivajärven Pyhän Nikolaoksen tsasouna on aihe, joka on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena kautta historian. Sen merkitys ja vaikutus heijastuu yhteiskunnan, kulttuurin ja inhimillisen kehityksen eri puolille. Alkuperäistään lähtien Kuivajärven Pyhän Nikolaoksen tsasouna on herättänyt uteliaisuutta ja ollut useiden tieteenalojen tutkimuksen kohteena, mikä on antanut meille mahdollisuuden laajentaa ymmärrystämme siitä. Tässä artikkelissa tutkimme Kuivajärven Pyhän Nikolaoksen tsasouna:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään sen merkityksellisyyteen laajemmissa yhteyksissä. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme selvittämään Kuivajärven Pyhän Nikolaoksen tsasouna:tä ympäröivät mysteerit ja monimutkaisuudet tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.
| Kuivajärven Pyhän Nikolaoksen tsasouna | |
|---|---|
 Kuivajärven Pyhän Nikolaoksen tsasouna vuonna 1961 |
|
| Sijainti | Kuivajärventie 196, 89840 Yli-Vuokki, Suomussalmi |
| Seurakunta | Kajaanin ortodoksinen seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1957[1] |
 |
|
Kuivajärven Pyhän Nikolaoksen tsasouna on Suomussalmella Kuivajärven kylässä sijaitseva ortodoksinen rukoushuone eli tsasouna. Se valmistui 1957 ja sen vihki Pyhän Nikolaoksen muistolle 29. kesäkuuta 1958 silloinen apulaispiispa Paavali. Ikonostaasin, kirkkosalin seinäikonit sekä alttari-ikonin on maalannut taidemaalari Martha Neiglick-Platonoff. 1980-luvulla tsasounan sisäänkäynnin yläpuolelle sijoitettiin mosaiikki-ikoni, jonka teki läheisestä Hietajärven kylästä syntyisin ollut taiteilija Liisa Salo (ent. Huovinen). Rukoushuone kuuluu Kajaanin ortodoksiselle seurakunnalle.[1]
Lähteet
- ↑ a b Pyhän Nikolaoksen tsasouna, Kuivajärvi Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 22.7.2019. Viitattu 22.7.2019.