Nykyään Kuivajoki on aihe, joka herättää kiinnostuksen monissa ihmisissä ympäri maailmaa. Ajan myötä Kuivajoki on saavuttanut suuren merkityksen eri aloilla politiikasta tieteeseen, mukaan lukien kulttuuri ja yhteiskunta yleensä. Sen vaikutus on ollut niin merkittävä, että se on herättänyt keskustelua, kiistoja ja syvää pohdintaa niin asiantuntijoiden kuin tavallisten kansalaistenkin keskuudessa. Tässä artikkelissa analysoimme roolia, joka Kuivajoki:llä tällä hetkellä on, ja tutkimme sen vaikutuksia eri yhteyksissä.
Kuivajoki | |
---|---|
![]() Kattilakoski |
|
Alkulähde | Oijärvi |
Laskupaikka |
Kuivaniemessä, Perämeri |
Maat | Suomi |
Pituus | 40 km |
Alkulähteen korkeus | 89,8 m |
Virtaama | 17,7 m³/s [1] m³/s |
Valuma-alue | 1356,24 [2] km² |
Kuivajoki on Kuivajoen vesistön Pohjois-Pohjanmaalla Iin kunnassa sijaitseva laskujoki. Kuivajoki laskee Oijärvestä Perämereen. Kuivajoen tärkeimmät sivu-uomat ovat Oijärveen laskeva Kivijoki, Hamarinjoki ja Luujoki. Kuivajoen pituus Oijärvestä mereen on noin 40 kilometriä. Vesistöalue on suojeltu koskiensuojelulailla ja Kuivajoki kuuluu kansainväliseen Salmon Action Plan -ohjelmaan, jolla pyritään joen lohikannan palauttamiseen.[3]
Kalalajeista Kuivajoessa esiintyy mm. lohi, harjus, hauki, ahven, lahna, made, siika ja nahkiainen.