Nykymaailmassa Kullan ruukki:stä on tullut monien ihmisten yleinen kiinnostava aihe. Alan asiantuntijoista niihin, jotka haluavat vain pysyä uusimpien trendien kärjessä, Kullan ruukki on kiinnittänyt monien huomion. Yhteiskuntaan ja jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi on kiistatonta, että Kullan ruukki on tärkeä keskustelunaihe nykyään. Kullan ruukki on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua joko historiallisen merkityksensä, populaarikulttuuriin vaikutuksensa tai akateemisen alan merkityksen vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kullan ruukki:n merkitystä ja sen vaikutusta eri alueilla tarjoamalla yleiskatsauksen, jonka avulla lukijat ymmärtävät paremmin sen tärkeyden ja merkityksen nykymaailmassa.
Kullan ruukki toimi Tenholassa Kullanjärven eteläpuolella Kockböleträsket-järvestä Kvarnträsket-järveen laskevan joen varrella lähellä Kullan kylää vuosina 1730–1754.[1]
Kullan koskessa oli jo 1600-luvulla kolme puromyllyä jotka hävitettiin kun ruukki ja masuuni rakennettiin. Ruukin tarvitseman malmin ja sen tuottaman takkiraudan kuljetus osoittautui hankalaksi ja niinp ruukin toiminta päättyi jo 1754 ja masuuni purettiin todennäköisesti vuonna 1766. [1]
Ruukkialueella joen länsirannalla on säilynyt kivillä vahvistettu pato, suurista lohkokivistä tehty mahdollinen rakennuksen pohja ja maakumpare jonka kohdalla masuuni on mahdollisesti sijainnut. Itärannalla on pato- ja siltarakenteiden jäänteitä, rakennuksen pohja ja vanha tie sekä kalliolouhos. Länsirannalla on edelleen runsaasti kuonaa ruukin ajoilta sekä sysi- ja liuskekivikasoja. Ruukin paikalta noin 500 metriä pohjoiseen on mahdollisesti 1730-luvulla rakennetun kaksikivisen vesimyllyn ja myllypadon rauniot. Läheisen Kullan kylän alueelta on löydetty yli 30 vanhaa miilunpohjaa. [1]