Nykyään Kumio on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnassa. Ajan myötä Kumio:stä on tullut kiinnostava kohde monille ihmisille joko sen päivittäisen elämän vaikutuksen, historiallisen merkityksen tai kulttuurin eri osa-alueisiin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Kumio:een sen alkuperästä sen rooliin nykyhetkessä ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi tutkimme, kuinka Kumio on kehittynyt ajan myötä ja kuinka sen ymmärtäminen voi auttaa ymmärtämään jokapäiväisen elämämme eri näkökohtia.
Kumio on kulmakunta ja aiempi kyläkeskus Halikon Vaskiolla Salossa Varsinais-Suomessa.
Kumio sijaitsee Halikon pohjoisosan käsittävän Vaskion luoteisimmassa kulmassa Paimion ja Marttilan rajoilla.[1]
Kumion kautta kulkee Paimiosta Paimion Kalevan kautta Halikon Vaskiolle johtava yhdystie 2343.[2] Kumiosta etelään kulkee Tapiolantie, jonka varrella Kydössä on Hajalan moottoritieliittymä valtatielle 1.
Kumiossa toimi vuosina 1910–1971 Kumion kansakoulu.[3] Vielä vuonna 1963 kulmakunnalla oli myös kaksi kauppaa.[4][5]
Halikon pohjoisosien luonnonympäristössä vuorottelevat kallioiset, paikoin jyrkkärinteisetkin metsäselänteet ja näiden väliset peltoaukeat. Kumiolta saa alkunsa Halikonjoen latvahaara Kumionoja.[6] Kumion ydinalue on aavaa tasaista peltomaisemaa, joka on luokiteltu maisemallisesti merkittäväksi.[3]
Kulmakunta koostuu Halikon useiden kylien vanhoista takamaista. Kulmakunnalle ulottuvat ainakin Halikon Kuttilan, Yttelän, Sahan, Sauvonkylän, Kydön ja Breidilän kylien takamaat. Osa kylien alueista on kuulunut Halikon Joensuun kartanon kartanolääniin, joka on ulottunut Halikonlahden rannoilta Paimion ja Marttilan rajoille asti. Kuttilan kylän alueella on sijainnut Joensuun kartanon Kumion ulkotila, joka vielä 1930-luvulla on ollut Joensuun kartanon omistuksessa.[4][5][7]
Kumiossa on ollut vanhastaan torppariasutusta, joka itsenäistyi jo ennen torpparilakia. Kumioon muodostettiin 1920-luvulla vielä kaksi uutta lohkotilaa. Sotien välisenä aikana kulmakuntaan rakennettiin vanhanväenasuntoja. Rakennemuutoksesta johtunut kulmakunnan hiljeneminen alkoi 1960-luvulla ja kylän kansakoulu lakkautettiin oppilaspulan vuoksi 1971.[3]
Kumiolta oli kotoisin Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön isä, Salossa Salon Seudun Sanomien levikkipäällikönä toiminut Väinö Niinistö, jonka isä, herastuomari Juho Niinistö ja aiemmin tämän isä Juho Lindström toimivat Halikon Joensuun kartanon siellä omistaman Kumion ulkotilan vuokraajina.[7][8]