Kuninkaankartanonsaari
Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Kuninkaankartanonsaari, aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua viime aikoina. _Var1 on saavuttanut merkityksensä, koska se on vaikuttanut eri aloilla politiikasta tieteeseen, mukaan lukien kulttuuri ja yhteiskunta yleensä. Tämän artikkelin aikana analysoimme Kuninkaankartanonsaari:n eri näkökulmia tarjoten täydellisen ja objektiivisen yleiskatsauksen, jonka avulla lukija voi muodostaa tietoisen mielipiteen aiheesta. Lisäksi tutkimme Kuninkaankartanonsaari:n alkuperää ja kehitystä sekä sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Epäilemättä Kuninkaankartanonsaari on erittäin tärkeä aihe, jota kannattaa käsitellä huolellisesti ja objektiivisesti, ja juuri tämän artikkelin tarkoitus on tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen näkemys tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Kuninkaankartanonsaari etelästä
| Muut nimet |
Kungsgårdholmen |
|---|---|
| Sijainti | |
| Merialue |
Kuninkaankartanonsaari (ruots. Kungsgårdholmen) on Helsingin Vanhaankaupunkiin kuuluva saari.[1] Se sijaitsee Vantaanjoen suulla Vanhankaupunginselän pohjoispuolella. Saari jakaa Vantaanjoen kahteen uomaan, jotka tunnetaan Vanhankaupunginkosken läntisenä ja itäisenä haarana. Saarella sijaitsee Tekniikan museo.
Kuninkaankartanonsaaren pohjoispään kautta kulkee Viikintie, jolla on sillat Vantaanjoen molempien haarojen yli.
Historia
Kuninkaankartanonsaari on saanut nimensä Helsingin kuninkaankartanosta, jonka kuningas Kustaa Vaasa perusti jo ennen Helsingin kaupungin perustamista. Saari kahden kosken välissä nähtiin hyvin sopivana sotilaalliselle tukikohdalle uutta kaupunkia perustaessa. Puolustusnäkökulma oli yksi syy siihen, miksi kaupunkia ei perustettu Santahaminaan, kuten alun perin oli suunniteltu.[2] Kuninkaankartanonsaaren ympäri rakennettiin suojavalli ja sen puolustukseen kuului huomattava tykistö. Alkuperäisiin suunnitelmiin kuulunutta linnaa ei kuitenkaan koskaan rakennettu. Pinta-alaltaan saari oli liian pieni vankalle linnalle, ja sen lisäksi uhkana pidettiin saaren ympärillä olleita korkeita mäkiä, joista linna olisi ollut altis tuhoisalle tykkitulelle. Kaiken lisäksi Ruotsin voimavarat eivät enää riittäneet saaren puolustusjärjestelmän vahvistamiseen kuningaskunnan alkaessa valmistautua suureen Venäjän sotaan.[3]
Katso myös
Lähteet
- Aalto, Seppo: Sotakaupunki: Helsingin Vanhankaupungin historia. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-26234-3
Viitteet
- ↑ Aluejaot: Kaupunginosat Helsingin karttapalvelu. Viitattu 18.12.2023.
- ↑ Aalto 2012, s. 35–36
- ↑ Aalto 2012, s. 87
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuninkaankartanonsaari Wikimedia Commonsissa
